yle.fi-etusivu

Väitöstutkimus: Kaksikielisen lapsen kielet eriytyvät toisistaan jo varhain

Lapset pyrkivät käyttämään eleitä ja viittomia kommunikoidessaan kuuron vanhemman kanssa ja ääntelyä ja sanoja kommunikoidessaan kuulevan aikuisen kanssa.

Yle Uutiset viittomakielellä
Viittoma

Lapset osaavat jo vuoden ikäisinä muokata käyttämäänsä kieltä ja kommunikointitapaa kumppanin käyttämän kielen mukaan.

Kuurojen, viittomakielisten vanhempien kuulevat lapset eli CODA-lapset pystyivät tuoreen väitöstutkimuksen mukaan eriyttämään kielet toisistaan jo varhain: he pyrkivät käyttämään eleitä ja viittomia kommunikoidessaan kuuron vanhemman kanssa ja ääntelyä ja sanoja kommunikoidessaan kuulevan aikuisen kanssa.

Filosofian maisteri Laura Kanton tuoreessa väitöstutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että pienten kaksikielisten lasten kielten eriytyminen tapahtuu varhaisemmassa kehityksen vaiheessa, kuin aiemmissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan.

Lapset omaksuvat molemmat kielet

Tutkimuksen mukaan KODA-lapset omaksuvat ympäristöstään samanaikaisesti sekä viittomakielen että puhutun kielen.

– Nämä kielet vastaanotetaan ja tuotetaan eri aistikanavia eli modaliteetteja käyttäen. CODA-lasten kaksikielisyys on siis kaksimodaalista, kun taas kahta puhuttua kieltä omaksuttaessa käytössä on lähes yksinomaan vain yksi aistikanava, Kanto toteaa.

Suuret yksilölliset erot tutkittujen kahdeksan KODA-lapsen kahden kielen kehityksessä ja kieliympäristöissä toivat esiin miten tärkeää on kartoittaa kaksikielisten lasten kieliympäristön piirteitä sekä arvioida lasten kielellisiä taitoja molemmissa opeteltavissa kielissä.

Tulokset osoittivat myös, että viittomakieli jäi vähemmistökielenä herkästi jälkeen puhutun kielen kehityksestä.

Viittomakielen asema vähemmistökielenä näkyi myös tutkittujen CODA-lasten kielten käytössä.

Malli ohjaa voimakkaasti

Kolmivuotiaana ja sitä nuorempina lapset yhdistelivät ilmauksissaan viittomakielen ja puhutun kielen yksiköitä toisiinsa enemmän kommunikoidessaan kuuron vanhemman kuin kuulevan aikuisen kanssa.

Kuulevan aikuisen kanssa he käyttivät pääsääntöisesti vain puhuttua kieltä.

Väitöstutkimus osoitti, että kieliympäristön kielen käytön malli ohjaa vahvasti myös CODA-lasten kielten käyttöä.

– Tulos tukee aiempaa kaksikielisyystutkimusta, jonka mukaan kielten sekoittuminen on lapsilla yleisempää vähemmistökieltä käytettäessä verrattuna enemmistökielen käytön aikana tapahtuvaan sekoittumiseen. Kielten yksiköiden sekoittaminen, esimerkiksi yksittäisten sanojen korvaaminen toisen kielen sanoilla, on havaittu hyvin tyypilliseksi piirteeksi kaikilla kaksikielisillä lapsilla, Kanto sanoo.

Aiheen tutkiminen tärkeää

Kahden aistikanavan käytön erityistapausta koskevassa kaksikielisyystutkimuksessa pystyttiin tarjoamaan uutta tietoa ja syventämään aiempaa tietämystä kaksikieliseksi kasvamisesta.

Kaksikielisyys on Suomessakin kasvava ilmiö, mikä lisää haasteita myös puheterapeuttien työhön.

– Tämän vuoksi kaksikielisiksi kasvavien lasten kielenkehityksen erityispiirteiden tunteminen ja aiheen tutkiminen on jatkossakin tärkeää ja ajankohtaista, Laura Kanto toteaa.

Korjaus 8.8.2016 klo 9:00: Kuurojen, viittomakielisten vanhempien kuulevat lapset eli KODA-lapset korjattu muotoon CODA-lapset.