Kaikki koulut eivät enää jaa ekaluokkalaisia luokkiin heti – näin halutaan tehdä ryhmistä toimivampia

Avoimessa koulunaloituksessa koululaisella voi olla ekaluokan ensimmäisinä viikkoina monta luokanopettajaa. Kun koululaisia ei heti alussa jaeta pysyviin luokkiin, erilaisten oppimistyylien ja temperamenttien toivotaan pääsevän paremmin oikeuksiinsa.

Kotimaa
Aapinen pulpetilla koululuokassa
Toni Pitkänen / Yle

Peruskoulun ekaluokkalaiset on perinteisesti jaettu jo hyvissä ajoin ennen koulunaloitusta luokkiin, joille on nimetty omat luokanopettajansa.

Ryhmien muodostumisessa on kuitenkin ongelmansa. Ryhmädynamiikka ei aina toimi, mikä voi aiheuttaa hankausta luokassa ja vaikeuttaa sitä kautta oppimista ja opettamista.

Näitä voi ainakin osittain välttää niin kutsutulla avoimella aloituksella, jossa kaikki ekaluokkalaiset toimivat ensimmäiset viikot yhdessä ja ovat vuorotellen usean eri opettajan opetuksessa. Ryhmät muodostetaan myöhemmin sen perusteella, mikä tuntuu toimivalta.

Opettajat arvioivat ryhmien koostumusta

Avointa aloitusta ollaan kokeilemassa ensi syksynä muun muassa Iisalmen Kirkonsalmen koululla. Silloin kaikki koulun 52 ekaluokkalaista aloittaa koulutiensä yhdessä. Ryhmä toimii tuolloin erilaisin joustavin ryhmittelyin kolmen luokanopettajan sekä erityisopettajan johdolla.

Ensimmäiset kolme viikkoa koululaiset saavat tutustua paitsi toisiinsa, myös kaikkiin tuleviin opettajiinsa. Rehtori Eeva-Liisa Uotisen mukaan lopullinen ryhmäjako tapahtuu opettajien yhteisen arvion pohjalta kolmannen kouluviikon lopulla.

Luokista tulee oppilasainekseltaan tasapuolisempia, mikä on hyvä nimenomaan ensimmäisellä luokalla, jossa lasten kouluvalmiuksien taso vaihtelee.

Riina Pajunen

– Tavoitteena on saada aikaan pedagogisesti ja sosiaalisesti toimivia ryhmiä, joissa kaikki viihtyvät, ja joissa oppimistulokset ovat mahdollisimman hyviä. On myös hyvä, että oppilaat oppivat tuntemaan heti alussa muitakin aikuisia kuin vain oman opettajansa. Toiveena on myös, että oppilaat oppivat tekemään luontevasti yhteistyötä, sillä myös jatkossa luokkien välinen yhteistyö jatkuu tiiviinä.

Uotinen korostaa, että ryhmäjaon tavoitteena ei ole muodostaa tasoryhmiä, vaan mahdollisimman toimivat alkuopetusluokat tiedossa olevat aiemmat toiveet huomioiden.

Eskari ei ole tasoittanut ekaluokkalaisten kouluvalmiuksia

Ekaluokan avointa aloitusta on kokeiltu aiemmin Suomessa ainakin Helsingissä ja Mikkelissä. Luokanopettaja ja erityisopettajaksi valmistuva Riina Pajunen toi avoimen aloituksen Helsingistä mikkeliläiseen Rouhialan kouluun. Hänen mielestään käytäntö on nimenomaan lapsen edun mukainen.

– Tällä tavoin lapsi saa paremmin hänelle kohdistettua tukea. Luokista tulee oppilasainekseltaan tasapuolisempia, mikä on hyvä nimenomaan ensimmäisellä luokalla, jossa lasten kouluvalmiuksien taso vaihtelee suurestikin. Kaikille pakollinen esikoulu ei ole tätä eroa vielä tasoittanut.

Pajunen kertoo kuitenkin havainneensa, että käytäntö on aiheuttanut jonkin verran porua vanhempien keskuudessa.

– He tietysti haluaisivat tietää lapsen tulevan opettajan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Onhan se tietysti ihan ymmärrettävää.

Itse oppilaiden Pajunen kertoo suhtautuneen asiaan hyvin. Pajusen mielestä se, että oppilaat oppivat tuntemaan kaikki toisensa, on sosiaalisesti iso etu.

Pajusen mukaan ne ajat, jolloin oppilaat jaettiin luokkiin pelkän nimilistan tai osoitteen perusteella, ovat pääosin mennyttä.

– Eskareista tulee nykyään koululle hyvin ennakkotietoa eri ryhmistä. Mutta toki lapset ovat siinä iässä, että esimerkiksi käytös voi muuttua yhdenkin kesän aikana paljon. Koulussa saatetaan ottaa ihan eri rooli kuin siihen asti päiväkodissa, Pajunen tietää.

Pajunen toivoo, että käytäntö leviäisi hiljalleen muihinkin kouluihin.

– Eihän tämä tietenkään tarjoa mitään aukotonta ratkaisua. Mutta ainakin se huomioi oppilaan paremmin kuin ennen.