Aavikolla ilman öljyä

Persianlahden rannalle on kohoamassa vihreällä energialla toimiva mallikaupunki Masdar. Hupenevat öljytulot pakottavat sheikkejä uudistumaan. Mustan kullan korvaajaksi kehitetään niin aurinkoenergiaa kuin pyhiinvaellusturismia.

Ulkomaat
Masdarin ekologinen mallikaupunki Abu Dhabissa enteilee siirtymistä aikakauteen, jolloin energian lähteenä ei enää ole öljy.
Masdarin ekologinen mallikaupunki Abu Dhabissa enteilee siirtymistä aikakauteen, jolloin energian lähteenä ei enää ole öljy.REX ja Yle uutisgrafiikka

Taajamajunat vievät ihmisiä paikasta toiseen, sillä yksityisautoilu on kielletty. Ihmiset asuvat taloissa, joista kukin talo on kuin oma taideteoksensa.

Tällainen on Masdar, Abu Dhabiin kohoava kaupunki Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa Persianlahdella.

Masdar on fossiilisista polttoaineista kuten öljystä eroon pyrkivä kaupunki. Kasvihuonekaasupäästöt yritetään leikata nollaan, ja kaikissa ratkaisuissa pyritään säästämään energiaa.

Harppaus tulevaisuuteen ei ole onnistunut niin helposti kun ensin luultiin.

Masdarin oli määrä valmistua parin vuoden päästä, mutta nyt tavoitetta on lykätty vuoteen 2030. Ekokaupunkia ryhdyttiin rakentamaan 50 000 ihmiselle, mutta kymmenen vuotta rakennustöiden aloittamisen jälkeen Masdarissa asuu 300 ihmistä.

Päästöttömyyskään ei toteudu, lähimainkaan: nyt tavoitellaan 50 prosentin hiilineutraaliutta.

Karttagrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Masdar on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten Persianlahden öljysheikit ovat varautumassa täysin uudenlaiseen todellisuuteen.

Liuskeöljy ja liuskekaasu ovat lyöneet läpi energiamarkkinoilla, ja niistä on tullut kaupallisesti varteenotettava kilpailija raakaöljylle.

Edessä on vielä suurempi muutos: maailman pitäisi luopua öljystä ilmastonmuutoksen estämiseksi viimeistään tämän vuosisadan loppupuoliskolla.

Vanhasta luopuminen on kivuliasta, sillä Persianlahden monarkiat ovat tottuneet kulutusjuhlaan. Ylellisyystavaroita on tuotu maahan kullatuista kännyköistä uutuuttaan kiiltäviin luksusautoihin, ja luksusta on riittänyt monille.

Maa on pakkoraossa. Jos Saudi-Arabia ei tee mitään, rahat alkavat loppua.

Lauri Kärnä

Esimerkiksi Dubaissa osa poliisivoimista partioi kaupungin kaduilla BMW:n luksusurheiluautoilla. Yhdelle poliisiautolle kertyy hintaa 125 000 euroa.

Bisneskeskus Dubai on pröystäilyssään omaa luokkaansa, mutta öljyvaroilla on eletty leveästi muuallakin.

Saudimies ostaa vaatteita lapselleen Riadissa.
Saudi-Arabia yrittää säilyttää kansalaisten elintason luomalla maailman suurimman sijoitusrahaston. Mies osti vaatteita lapselleen pääkaupungissa Riadissa elokuussa 2013.EPA

Nyt tuo aikakausi on kääntymässä lopuilleen. Mullistuksessa ei ole kyse pelkästään taloudesta. Öljymaiden on muokattava koko yhteiskuntarakenteensa uusiksi.

Erityisen vakavien kasvukipujen kanssa painii Saudi-Arabia. Se on luonut 70 vuoden aikana aavikolle vauraan mutta räikeän eriarvoisen kulutusyhteiskunnan.

– Maa on pakkoraossa. Jos Saudi-Arabian hallitus ja kuninkaalliset eivät tee mitään, rahat alkavat pikkuhiljaa loppua, sanoo energia-asiantuntija Lauri Kärnä Neste Oilista.

Kärnän mukaan kuningashuone on käyttänyt merkittävästi rahaa pitääkseen yhteiskunnan tyytyväisenä. Jos mitään ei tehdä, lisääntyy tyytymättömyys ja myös väkivaltaisuuksien vaara.

Saudi-Arabia tuhlaa nyt varojaan päätähuimaavan nopeasti: maa otti vuonna 2015 säästöistään 116 miljardia dollaria kulutuksen tukemiseen. Jos sama vauhti jatkuu, valuuttavarannot on syöty viidessä ja puolessa vuodessa.

Maan kuningashuone on luvannut muuttaa talouden suunnan. Samalla se pyrkii vähentämään öljyriippuvuutta ja monipuolistamaan taloutta.

Pelastussuunnitelmaan kuuluu maailman suurimman investointirahaston luominen. Hiipuvan öljyjätin pääasialliset tulot tulisivat siis investoinneista, ei enää öljystä.

Rahaston perustana olisi valtion upporikas öljy-yhtiö Aramco, joka listattaisiin pörssiin. Aramcon arvoksi on arvioitu ainakin 2000 miljardia eli kaksi biljoonaa dollaria. Saudi-Arabia suunnittelee myyvänsä Aramcosta viisi prosenttia, joka sekin toisi valtiolle jo 100 miljardia dollaria.

Mittaluokaltaan investointirahasto olisi ennennäkemätön koko maailmassa. Se olisi tarpeeksi suuri ostamaan Applen, Googlen emoyhtiön Alphabetin, Microsoftin ja sijoitusguru Warren Buffettin luotsaaman yhtiön Berkshire Hathawayn.

Energia-asiantuntija ennustaa menestystä saudien suunnitelmalle.

– Kyllä Aramcon listaaminen voi hyvinkin onnistua. Saudi-Arabiallahan on hyvin merkittävät valuuttavarannot, Lauri Kärnä Neste Oilista sanoo.

Saudi-Arabia aikoo saada lisätuloja pyhiinvaellusturismista Mekkaan, koska öljytulot ehtyvät.
Saudi-Arabia aikoo saada lisätuloja pyhiinvaellusturismista Mekkaan, koska öljytulot ehtyvät.Ali Haider / EPA

Öljyajan loppuessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Saudi-Arabiassa öljyn korvaajaksi pyritään kehittämään esimerkiksi pyhiinvaellusturismia. Vaikka rakenneuudistukseksi sitä ei voidakaan kutsua, tuo miljoonien muslimien vaellus tyhjenevään kirstuun rahaa.

Islamin uskon pyhimmässä paikassa Mekassa käy vuosittain kahdeksan miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Vuoteen 2030 mennessä kävijöiden määrä aiotaan kasvattaa 30 miljoonaan.

Jotkut tarkkailijat näkevät, että ensi vuosikymmenellä koittaisi hetki, että öljyn absoluuttinen kysyntä saavuttaisi huippunsa.

Lauri Kärnä

Mustan kullan tuomat satumaiset rikkaudet ovat luoneet Persianlahden öljyvaltioille myös niiden ehkä suurimman ongelman: äkkivaurastuneiden maiden perusrakenteet jäivät kehittämättä, kun öljyn virta toi muhkeat valuuttatulot vuosikymmenien ajan.

Yksi kompastuskivi uusiutumishaluisille öljyvaltioille on koulutus. Esimerkiksi Saudi-Arabia suunnittelee parantavansa kansalaisten koulutustasoa, mutta arvostelijoiden mukaan selkeä strategia puuttuu.

Saudi-Arabian varautuminen öljyn jälkeiseen aikaan edellyttäisi myös sitä, että maan itsevaltaiset hallitsijat valmistautuisivat poliittisiin muutoksiin.

Jos nuori saa hyvän koulutuksen, hänestä tulee pätevä insinööri tai muu ammattilainen, joka valitsee itse paikkansa yhteiskunnassa. Tällaiset osaajat saisivat maan teollisen kehityksen vauhtiin – mutta sama väki helposti vaatii myös demokratiaa, oikeutta valita itse johtajansa.

Saudi-Arabian kuningashuoneen itsevaltaisesti johtamassa heimoyhteiskunnassa tällaiseen ei olla valmiita.

Kaupunkisilhuetti tornitaloista Dubaissa, joka kuuluu Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Yhdistyneet Arabiemiraatit pyrkii saamaan seitsemän prosenttia energiastaan auringosta vuoteen 2020 mennessä. Myös Saudi-Arabia panostaa aurinkoenergiaan. Kuva Dubaista.
Yhdistyneet Arabiemiraatit pyrkii saamaan seitsemän prosenttia energiastaan auringosta vuoteen 2020 mennessä. Myös Saudi-Arabia panostaa aurinkoenergiaan. Kuva Dubaista.Ali Haider / EPA

Levottomuuksien uhka on olemassa, sillä Saudi-Arabiassa nuorisotyöttömyys, asunnottomuus ja köyhyys ovat todellisia ongelmia. Huono hallinto ja korruptio ovat vain lisänneet tyytymättömyyttä.

Ja korruption pelätään vain kasvavan, kun taloutta aiotaan yksityistää.

Maan johdon pitää olla huolellinen, ettei taas aiheuteta tyytymättömyyttä mikä johtaa levottomuuksiin.

Lauri Kärnä

Nyt valtion tukiaisia puretaan. Saudi-Arabiassa on huutava pula vedestä ja sen hinta on noussut. Samoin bensan hintaa on korotettu. Kansa napisee kummastakin sosiaalisessa mediassa.

– Tukiaisten purkaminen on vaikea prosessi, jossa maan johdon pitää olla huolellinen, ettei taas aiheuteta tyytymättömyyttä, mikä johtaa levottomuuksiin, sanoo Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnä.

Lähi-idän öljyntuottajat
Lähi-idän öljyntuottajista Saudi-Arabia on ylivoimainen ykkönen. Mutta koko maailmassa Yhdysvallat on ajanut saudeista ohi liuskeöljyn ansiosta. Yle Uutisgrafiikka

Öljytalouden hiipumisen myötä myös Persianlahden sotilasstrateginen asema tulee muuttumaan. Lähi-itä ei tulevaisuudessa ole enää sellainen taistelukenttä, jona sen olemme oppineet tuntemaan.

Yhdysvallat perusteli vuonna 2003 hyökkäystään Irakiin demokratian viemisellä maahan, mutta kaiken takana on helppo nähdä taistelu Lähi-idän öljystä.

Supervaltojen voi odottaa menettävän kiinnostustaan Persianlahden alueeseen, kun öljyn aikakausi kääntyy kohti loppuaan.

Lähi-idän konflikteissa ei silti tietenkään ole kyse pelkästä öljystä.

– Siellä on monenlaisia vastakkainasetteluja, esimerkiksi sunnimuslimit vastaan shiiat. Sitten siellä on myös Israel samalla alueella, Lauri Kärnä muistuttaa.

Saudit on tähän asti ollut Yhdysvalloille tärkeä liittolainen ja Israel on Yhdysvaltain avokätisesti rahoittama suojatti.

Yhdysvallat säilyttää varmasti kiinnostuksensa Lähi-itään tulevaisuudessakin – mutta jotain on jo muuttunut. Washington on siirtänyt huomiota Lähi-idästä Aasiaan ja Tyynenmeren kasvavalle talousalueelle.

Kivikausi ei päättynyt kivien loppumiseen. Öljyn aikakausikaan ei tule päättymään öljyn loppumiseen.

Ahmed Zaki Jamani

Millä aikataululla öljy sitten tulee syrjäytetyksi keskeiseltä paikaltaan energianlähteenä?

– Sen kun tietäisi… jotkut tarkkailijat näkevät, että ensi vuosikymmenellä koittaisi se hetki, että öljyn absoluuttinen kysyntä saavuttaisi huippunsa, sanoo Neste Oilin Lauri Kärnä.

Toisaalta uunituore Yhdysvaltain energiaministeriön ennuste on sillä kannalla, että öljy säilyisi ainakin vuoteen 2040 suurimpana yksittäisenä energianlähteenä ja sen kysyntä vielä kasvaisikin.

Kultakoruja myynnissä Dubaissa.
Kultakoruja myynnissä Dubaissa.AOP

Mutta Persianlahden öljymaiden – ja samalla öljynviejämaiden kartellin Opecin – mahtiasema on väistämättä ohi. Mahtavimmillaan Opec oli vuonna 1973, jolloin se Israelin ja arabimaiden välisen sodan jälkeen käytti öljyasetta: se moninkertaisti öljyn hinnan ja kyykytti länsimaiden johtavia talouksia.

Tuohon aikaan Saudi-Arabian öljyministerinä oli Ahmed Zaki Jamani, joka myöhemmin totesi:

– Kivikausi ei päättynyt kivien loppumiseen. Öljyn aikakausikaan ei tule päättymään öljyn loppumiseen.

Jamani puhui enteellisesti: uudet energialähteet ja teknologiset keksinnöt ovat ajamassa perinteisen raakaöljyn ohi.

Etenkin yhdysvaltalaiset ovat kehittäneet keinoja kaivaa maasta liuskeöljyä ja -kaasua. Lisäksi tietysti on aurinko- ja tuulienergia. Monet Lähi-idän maat valmistelevat myös ydinenergian käyttöönottoa.

Ja tähän tulevat vielä päälle toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lopputulos on, että osa öljystä voi jäädä maan alle.

– On epävarmaa, millaisia sopimuksia ilmastomuutoksesta saadaan aikaan ja millä aikataululla, sanoo Neste Oilin Lauri Kärnä.

Hänen mielestään on hyvin vaikea sanoa, milloin öljyn kysynnän huippu saavutetaan – kuluuko siihen aikaa 10, 20, 30 vai 40 vuotta.