Kunnat etääntyvät toisistaan: Vuosikymmenten laskukierre vai työtä ja hyvä ilmapiiri?

Muuttoliike kärjistää ääripäitä: vetovoimaiset kunnat vetävät erilaisia muuttajia puoleensa monin tavoin. Aluetutkija Timo Aro tarkasteli, mitkä suomalaiskunnat hyötyvät muuttoliikkeestä. Halutuille muuttajille ei riitä pelkkä työpaikka; valinnassa painaa myös kunnan ilmapiiri.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomessa neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Minne opiskelemaan? Mistä löytyy työtä? Missä asua perheen kasvaessa? Muuttoon vaikuttaa moni muukin asia kuin se, mistä löytäisi elantonsa.

Aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro selvitti, mitkä kunnat todella hyötyvät muuttoliikkeestä. Hän analysoi Suomen kaikkien 313 kunnan muuttovetovoimaa tutkimalla 11:tä muuttujaa, joiden joukossa olivat tilastot esimerkiksi työikäisten, työllisten, opiskelijoiden ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä keski- ja hyvätuloisten muuttajien määrästä.

– On paljon kuntia, jotka voivat olla muuttotappiollisia, mutta kuntaan muuttaa ihmisiä, joiden tulot ovat kohtuullisen korkeat. He hyödyttävät alueen taloutta, Aro painottaa.

Kovat vetovoimatekijät kuten opiskelu- ja työpaikat ovat perinteisesti saaneet ihmiset muuttamaan. Nykyisin entistä tärkeämpiä ovat asiantuntijoiden mukaan pehmeät vetovoimatekijät kuten paikkakunnan ilmapiiri ja vapaa-ajan mahdollisuudet.

– Millaisia mielikuvia paikkakunta herättää, mitä siellä voi tehdä, ketä muita siellä asuu? Tällaisiin kysymyksiin ei pääse tilastojen kautta kiinni, Aro muistuttaa.

Aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopistosta huomauttaa monen elävän usealla paikkakunnalla. Harvaan asutut alueet heräävät kesällä eloon ihmisten vetäytyessä mökeille, maaseudulle ja saaristoon. Aika ajoin tämä herättää keskustelua verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kuinka esimerkiksi mökkiläisten pitäisi osallistua mökkikuntansa elämään ja sen rahoittamiseen?

Yhteydet ja korkeakoulu takaavat elinvoiman

Aro jakoi kunnat viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvon perusteella. Heikoimman viidenneksen tulevaisuuden hän näkee äärimmäisen hankalana.

– Sellaiset alueet pärjäävät, joilla sattuu olemaan nopeat liikenneyhteydet ja vieläpä korkeakoulu, Aro kuvailee tuloksia.

Sellaiset alueet pärjäävät, joilla sattuu olemaan nopeat liikenneyhteydet ja vieläpä korkeakoulu.

Timo Aro

Tilastojen perusteella vahvat kunnat erottuvat: Niiden joukossa on paljon suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntia. Aroa ei yllättänyt se, että hänen valitsemillaan 11 muuttujalla vain kolme kuntaa sai kaikista muuttujista positiivisen arvon: Seinäjoki, Espoo ja Kauniainen.

– Muuttoliike on ikävä ilmiö siten, että se polarisoi: Vetovoimaiset alueet ovat vetovoimaisia lähes kaikilla tekijöillä. Muuttoliikkeessä piirteet vahvistavat toisiaan. Se on kehitys, johon on vaikea puuttua, Aro sanoo.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara huomauttaa, että heikoimmat kunnat ovat valtavassa rakennemuutoksessa, johon olisi päästävä käsiksi uudenlaisella aluepolitiikalla. Yhtenä seikkana hän nostaa esille kaavoituksen.

– Meillä puhutaan, ettei taajamien ulkopuolelle saisi kaavoittaa. Mutta pitäisikö nimenomaan hakea niitä reittejä ja raitteja, vaihtoehtoja, hän kyseenalaistaa.

"Ympäryskunnat yllättävän vahvoja"

Timo Aron mukaan ratkaisevaa ei ole se, mitä on tapahtunut tai tapahtuu parhaillaan, vaan olisi katsottava kauemmaksi tulevaisuuteen jopa 20 vuoden päähän. Millainen Suomi on 2030-luvulla?

Se, missä päin maata suomalaiset nyt asuvat, on vuosikymmenien kehityksen tulosta. Ongelmat nousevat pintaan nyt, kun työikäisten määrä vähenee ja vanhuksia on entistä enemmän.

– Kahden heikoimman viidenneksen kuntien laskukierre on alkanut jo 1970- tai 80-luvulla. Se alkaa nyt karulla tavalla paljastua, Aro kuvailee.

Parhaat viidennekset puolestaan ovat olleet kestomenestyjiä. Ne ovat hyötyneet sijainnistaan kaupunkiseuduilla. Parhaimmistoa Aron analyysin mukaan ovat Uudenmaan Kauniainen, Sipoo, Tuusula ja Nurmijärvi, Pirkanmaan Pirkkala, Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi, matkailusta vetovoimaa saava Lapin Kittilä, Lieto Varsinais-Suomessa ja Joensuun naapurikunta Kontiolahti Pohjois-Karjalassa.

Professori Mari Vaattovaara yllättyi hieman siitä, että kasvavien kaupunkiseutujen ympäryskunnat ovat vertailussa näin vahvoja.

– Tämä on vastoin sitä, kun puhutaan, etteivät ne vetäisi tällä hetkellä. Todellisuus ei ehkä ole muuttumassa niin urbaaniksi kuin on ajateltu, Vaattovaara sanoo.

Todellisuus ei ehkä ole muuttumassa niin urbaaniksi kuin puhutaan.

Mari Vaattovaara

Elämä jatkuu, jos muutoksen voi jo kuvitella

Vaattovaaran näkemys on, että iso osa Suomesta pysyy elävänä. Hänen mukaansa suuri osa kunnista on sellaisia, joissa vaikeimmat muutokset ovat jo tapahtuneet – peruuttamattomalla tavalla.

Suomen voi nyt nähdä siten, että Etelä- ja Lounais-Suomessa on yhtenäinen vahva alue, joka ulottuu Pohjanmaan rannikkoa pitkin pohjoiseen. Lisäksi vahvoina erottuvat korkeakoulukaupungit Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu seutuineen. Vielä näiden lisäksi on yksittäisiä vahvoja paikkakuntia.

– Väli-Suomi on vaikea määritellä. Minulle se on Etelä- ja Lounais-Suomen ulkopuolella olevien maaseutumaisten alueiden reunakuntia, joissa maaseutuvaltaiset elinkeinot ovat yhä isossa roolissa. Ne ovat jääneet jälkeen elinkeino- ja toimialarakenteen suuntautuessa palvelualoille, Aro luonnehtii.

Digitalisaatio muuttaa maailmantaloutta. Suomalaisen kunnan tulevaisuuden kannalta kysymys kuuluu, miten paikkakunta mielletään: Kuinka vahva on usko, että kuntaan syntyy tulevaisuudessa työpaikkoja ja hyvinvointia.