Seksihäiriköt pääsevät usein kuin koira veräjästä – "Hirvittävän hankala näyttää toteen"

Seksuaalista häirintää voivat olla vihjailevat ilmeet ja eleet, härskit puheet ja vartaloa koskevat huomautukset. Asiantuntijoiden mukaan häirintä pitää ottaa vakavasti, vaikka sen rajoja on vaikea määritellä.

Kotimaa
mies pitää kättä naisen takapuolella
Mika Viljanen / Yle

Seksuaalinen häirintä on vakava ja pitkälle vaiettu ongelma. Näin uskoo tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen. Seksuaalista häirintää voivat olla esimerkiksi vihjailevat ilmeet ja eleet, härskit puheet ja vartaloa ja pukeutumista koskevat huomautukset, seksuaalisesti värittyneet aineistot tai fyysinen koskettelu.

Pirkko Mäkisen mukaan seksuaalisen häirinnän raja on myös äärimmäisen vaikea määritellä. Myös lain edessä tapaukset voivat olla vaikeasti tulkittavia.

– Olemme yksilöinä hyvin erilaisia ja asetamme kukin omalla kohdallamme rajat sille, mikä on kohtuullista, oikein ja asianmukaista. Siinä mielessä ei ole yhtä ainoaa pätevää vastausta, Mäkinen sanoo.

– Pitää myös muistaa, että on hyvin erilaisista kulttuuri- ja uskontotaustoista tulevia ihmisiä, joilla arvomaailma ja hyvän käytöksen rajat on asetettu eri tavalla, hän jatkaa.

Nuorten kohdalla seksuaalinen häirintä on usein joukkohäpäisyä, jossa sosiaalisessa mediassa julkistetaan henkilöstä noloja kuvia, joita on todella vaikea saada enää pois, kun ne lähtevät leviämään.

Aikuisten kohdalla ja työelämässä seksuaalisella häirinnällä ei usein ole ulkopuolisia todistajia, ainoastaan sana sanaa vastaan.

– Seksuaalista häirintää ja mitä todella tapahtui, on silloin hirvittävän hankala näyttää toteen. Se ehkä selittää osittain sitä, miksi meille ei tule aiheesta kovin paljoa yhteydenottoja. Se on niin hirvittävän hankala kysymys käsitellä, Mäkinen toteaa.

"Rikoksia, jotka eivät ole edes rangaistavia"

Käräjille asti seksuaaliseen häirintään liittyvät tapaukset etenevät harvoin.

– Häirinnän piirissä on rikoksia, jotka eivät ole edes rangaistavia, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Seksuaalinen häirintä voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jos se katsotaan kunnianloukkaukseksi tai vainoamisrikokseksi.

– Jos katsotaan, että seksuaalisessa häirinnässä on ollut häväisemistarkoitus, se voi olla kunnianloukkausta. Vainoamisrikos se voi olla toistuessaan, sanoo professori Matti Tolvanen.

Sen sijaan työantajan tehtävänä on puuttua seksuaalisen häirintään. Jos työnantaja laiminlyö puuttumisen, on se rangaistavaa.

Häirinnän piirissä on rikoksia, jotka eivät ole edes rangaistavia.

professori Matti Tolvanen

– Ne ovat yleensä vahingonkorvausjuttuja. Työantaja on joutunut korvaamaan, jos työntekijä on esimerkiksi sairastunut häirinnän seurauksena, sanoo professori Tolvanen.

Työantajille on olemassaohjeet (siirryt toiseen palveluun)häirintätapauksiin puuttumiselle. Lisäksi useilla suurilla työantajilla on omat sääntönsä. Työpaikalla seksuaalisesta häirinnästä voi seurata esimerkiksi varoitus tai irtisanominen.

– Voi olla myös niin, että kaikki työnantajat eivät puutu asiaan vaikka pitäisi. Käräjille työnantajan laiminlyönteihin liittyviä tapauksia tulee silloin tällöin, sanoo professori Matti Tolvanen.

Ahdistelusta raportoidaan aiempaa enemmän

Seksuaalinen ahdistelu on ollut rikoslain nojalla rangaistavaa vuodesta 2014. Häirinnästä ahdistelu eroaa siinä, että siihen liittyy aina koskettelu.

Esimerkiksi sukupuolielimien, pakaroiden tai rintojen koskettelu on seksuaalista ahdistelua ja rangaistavaa, jos se on tahallista ja loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Poliisille raportoitujen seksuaalisen ahdistelun tapausten määrä on kasvanut vuodesta 2014. Viime vuonna niitä oli koko Suomessa 284, tänä vuonna jo 168.

Kaakkois-Suomessa tapauksia raportoitiin vuonna 2014 vain kaksi, viime vuonna 18 ja tämän vuoden aikana jo 12.

– Kyllähän tämä tietyn aukon toki lainsäädännössä täyttää. Rangaistaviksi tuli tekomuotoja, jotka eivät olleet välttämättä ollenkaan rangaistavia, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Asiasta kannattaa puhua

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen muistuttaa, että ihmiset ovat kaikki yksilöitä ja toisen kokemuksen vähättely on hänen mukaansa asioiden vääristelyä.

Olemme yksilöinä hyvin erilaisia ja asetamme kukin omalla kohdallamme rajat sille, mikä on kohtuullista.

Pirkko Mäkinen

Mäkinen kehottaa viemään asiaa heti eteenpäin, mikäli henkilö kokee fyysiset rajat ylittävää seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Lievemmissä tapauksissa hän ohjeistaa osoittamaan loukkaantumisen häiritsijälle.

– Sano ensin epäasiallisesti käyttäytyvälle, että lopeta, tuo on törkeää, minusta tämä on seksuaalista häirintää. Jos toiminta jatkuu, on korkea aika mennä esimerkiksi esimiesten puheille ja vaatia, että asiaan puututaan.

Asiasta ääneen puhuminen voi rohkaista myös muita, huomauttaa Mäkinen.

– Kun asiasta kertoo työpaikalla vaikka terveydenhoitajalle tai työtovereille, paljastuu usein, ettei olekaan ainoa uhri tai kohde. Muutkin ovat voineet kokea samaa ja se antaa paremmin mahdollisuuksia lähteä toimimaan.