Myyntiin, vuokralle vai jyrän alle? Helsingin yliopisto etsii seinistä kymmenen miljoonan euron säästöjä

Luonnonvarakeskus muuttaa syksyllä yliopiston alivuokralaiseksi Viikkiin ja lääketieteellisen tilat Ruskeasuolla puretaan neljän, viiden vuoden kuluttua. Entiseen hallintorakennukseen Yliopistonkadulla etsitään vuokralaisia.

Kotimaa
Veistospäitä Helsingin yliopiston taidehistorian kirjastossa.
Yle

Tammikuun yt-uutisen yhteydessä Helsingin yliopisto kertoi karsivansa tilojaan vähintään 80 000 neliömetriä vuoteen 2020 mennessä. Käytännöstä tämä tarkoittaa vajaata viidennestä yliopiston tällä hetkellä käytössä olevista tiloista.

Yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen toimitilajohtaja Anna-Maija Lukkari arvioi, että tiloja karsimalla voidaan saavuttaa 8-10 miljoonan euron nettosäästöt vuonna 2020.

Meidän täytyy satsata siihen, että toiminta on tiiviimpää. Eli tehdä muutostöitä ja uudelleenorganisointia tiloissa, jotka jäävät.

toimitilajohtaja Anna-Maija Lukkari

– On arvioitu, että menojen vähennys olisi 15-16 miljoonaa, mutta meidänhän täytyy satsata siihen, että toiminta on tiiviimpää. Eli tehdä muutostöitä, kalustamisia ja uudelleenorganisointia niissä tiloissa, jotka jäävät.

Helsingin yliopisto on 1970–80-luvuilta lähtien keskittänyt toimintojaan neljälle eri kampukselle: keskustaan, Meilahteen, Viikkiin ja Kumpulaan.

Lukkarin mukaan edeltäkäsin ei voi sanoa, miltä kampukselta erityisesti karsitaan.

– Se riippuu siitä, mihin esimerkiksi pystytään saamaan ulkopuolisia vuokralaisia.

Hammasklinikan tilalle asuntoja

Yliopiston tilakeskus käy parhaillaan lukuisia neuvotteluja mahdollisten vuokralaisten ja ostajien kanssa.

Toistaiseksi on varmistunut ainakin Luonnonvarakeskuksen muutto yliopiston alivuokralaiseksi Viikkiin ensi syksynä sekä se, että Ruskeasuolla sijaitsevat yliopiston kiinteistöt menevät jyrän alle neljän-viiden vuoden kuluttua.

Ruskeasuon kahdessa kiinteistössä toimivat tällä hetkellä yliopiston hammasklinikka sekä oikeuslääketieteen yksikkö. Hammaslääketiede on tarkoitus siirtää muun lääketieteellisen toiminnan yhteyteen Meilahteen ja oikeuslääketiede THL:n alueelle Tilkanmäelle. Niiden paikalle Ruskeasuolle kaavoitetaanPikku-Huopalahden asuinalueen jatketta (siirryt toiseen palveluun).

Katselemme vuokralaisia, jotka haluavat olla keskusta-alueella ja yliopistoa lähellä.

toimitilajohtaja Anna-Maija Lukkari

Tällä toimenpiteellä yliopiston tilat vähenevät jo joitakin kymmeniätuhansia neliömetrejä. Luonnonvarakeskus puolestaan vuokraa Viikistä joitakin tuhansia neliömetrejä.

Lisäksi Yliopistonkadulla sijaitsevan vanhan hallintorakennuksen maanpäälliset kerrokset aiotaan vuokrata lähes kokonaan ulos, Lukkari kertoo. Parhaillaan kiinteistössä on käynnissä peruskorjaus, joka valmistuu syksyllä 2017.

Tyhjää toimistotilaa on pääkaupunkiseudulla muutenkin tarjolla yli miljoona neliötä. Mistä hallintorakennukseen löydetään vuokralaiset?

– Katselemme nimenomaan vuokralaisia, jotka haluavat olla keskusta-alueella ja yliopistoa lähellä. Neuvotteluita on käynnissä, Lukkari vastaa.

Porthania ei ole menossa myyntiin

Lukkari muistuttaa, ettei yliopisto ole ensimmäistä kertaa karsimassa tilojaan. Esimerkiksi Teollisuuskatu 23:n kiinteistö on myyty Helsingin kaupungille opetustiloiksi. Vironkatu 1:stä musiikkitieteen ja sosiologian tutkijat saivat väistyä, kun rakennus palautettiin asuinkäyttöön.

Aleksanterinkatu 7 puolestaan on peruskorjattu ympäristöministeriön käyttöön, vaikka rakennus on edelleen yliopiston omistuksessa.

Lukkari ei paljasta, onko uusia myyntipäätöksiä jo tehty.

– Kiinteistöjen myynti on luottamuksellista ja selvityksiä toki tehdään.

Yliopiston ikoniset maamerkit, kuten nyt vaikka Porthania, eivät toimitilajohtajan mukaan kuitenkaan ole menossa myyntiin.

– En usko, että sellaista on näköpiirissä.

Seinät ovat olleet yliopistolle tuntuva kuluerä vuodesta 1995 lähtien. Siihen saakka valtion omistamista tiloista tarvitsi maksaa vain ylläpitokulut, ei lainkaan pääomavuokraa.

– Jo silloin on konkretisoitunut, että tilat maksavat, eivätkä ole mikään ilmainen resurssi, Lukkari toteaa.

Tämänhetkisen tiivistämishankkeen taustalla ovat paitsi yliopiston rahoitukseen tehdyt leikkaukset ja henkilöstön irtisanomiset, myös työkulttuurin muutos.

Yliopistossakin ollaan siirtymässä yhä enemmän yhteisöllisiin työtiloihin, joissa jokaisella tutkijalla ei ole omaa kammaria. Lisäksi nykytekniikka mahdollistaa työn tekemisen monessa muussakin paikassa kuin yliopistolla.