Ministeriö löi metsänhoidon tukirahat kiinni – liitto: "Tämä vie loppuvuonna työt jopa 2 000 metsurilta"

Metsänomistajat eivät uskalla tilata metsänhoitotöitä, kun osaa niihin tarkoitetuista Kemera-varoista ei voi poikkeuksellisesti enää hakea tänä vuonna. Metsätalouden työnantajien mukaan ratkaisun vaikutukset työllisyyteen ovat paljastumassa suuremmiksi kuin alun perin arvioitiin.

Kotimaa
Pekka Sahlman.
Toni Pitkänen / Yle

Maa- ja metsätalousministeriön päätös keskeyttää metsätalouden Kemera-tukihakemusten vastaanottaminen uhkaa jättää jopa pari tuhatta metsuria työttömäksi loppuvuonna, varoittaa yksityismetsätalouden työnantajaliitto.

Ministeriön toukokuinen päätös koskee taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja terveyslannoitukseen tarkoitettuja Kemera-tukia.

Syynä on varojen loppuminen: pelkästään taimikon ja nuoren metsän hoitoon oli jätetty hakemuksia jo yli 50 miljoonan euron arvosta. Niihin oli varattu ainoastaan 23 miljoonaa. Kaikkiaan Kemera-varoja on tänä vuonna käytettävissä 55 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuutta 58 miljoonaa euroa.

Tukien keskeyttäminen tuli mahdolliseksi uusissa Kemera-säädöksissä, jotka tulivat voimaan huhtikuussa. Toisin sanoen ministeriö painoi rahoitusjarrua heti, kun mahdollista. Tämä on yllättänyt ja suututtanut metsätalousväkeä sekä työntekijä- että työnantajapuolella.

– Juhlapuheet hyvästä metsänhoidosta ovat turhia, jos käytäntö on tällainen, puuskahtaa toiminnanjohtaja Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajista.

Hänen laskujensa mukaan Kemera-varojen loppuminen uhkaa lopettaa syksyllä työt pahimmillaan yli 2 000 metsurilta ja metsuriyrittäjältä, ellei lisärahoitusta saada.

"Ei tämä toimi ollenkaan"

Nyt tilanne on se, että viimeistään 6.5. tulleet hakemukset ratkaistaan metsäkeskuksessa saapumisjärjestyksessä ja toimenpiteille osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa.

Jos tälle vuodelle ei ole enää käytettävissä myöntämisvaltuutta, jäljelle jääneet hakemukset siirretään käsiteltäväksi ensi vuodelle. Jos ensi vuodelle ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta, myös tänä vuonna 6.5. mennessä tulleet hakemukset joudutaan hylkäämään.

Epävarmuus tukien saamisessa johtaa siihen, että metsänomistajat eivät tilaa metsänhoitotöitä metsänhoitoyhdistyksiltä. Aiemmin tuet ovat tulleet kuin automaatista. Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlman ei säästele sanoja uudesta laista puhuessaan.

– Ei tämä toimi ollenkaan. Lain tarkoitus on metsien hoidon edistäminen. Se jää toteutumatta. Kukapa niitä töitä tekee, jos metsurit ja metsänomistajat eivät niitä tee. Totta kai heillä on oikeus odottaa, että kun laki on voimassa, ja teoriassa rahaa on saatavissa, niin he sitä myös odottavat.

Sahlman puuskahtaakin, että uudesta Kemera-laista pitäisi hankkiutua eroon niin nopeasti kuin mahdollista.

– Ensimmäinen temppu on vapauttaa nämä myöntämisvaltuudet loppukaudelle tältä vuodelta, että saamme jatkaa töitä ja sitten ryhtyä mahdollisimman nopeasti sorvaamaan uutta lakia, joka korvaa tämän täysin epäonnistuneen kyhäelmän.

Uudistetun Kemeran on määrä olla voimassa aina vuoteen 2020. Lain tavoitteena on lisätä metsien kasvua, pitää yllä metsätalouden tieverkkoa, turvata metsien biologista monimuotoisuutta ja edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Myös ministeriöstä myönnetään, että uusi malli voisi olla tarpeen

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää maksujen viipymistä ja sisäsyntyistä byrokratiaa ongelmana nykyisessä Kemera-järjestelmässä.

– Se synnyttää kymmeniä sivuja paperia lähes vuoden viiveellä pienistäkin hankkeista.

Tiirola ehdottaisi tilalle mallia, jossa järjestelmä perustettaisiin enemmän verotuksen kautta saataviin hyötyihin. Myös EU:n maaseutuohjelmista saattaisi löytyä perustaa uuteen järjestelmään. Pekka Sahlman on samoilla linjoilla.

– Tässä verohelpotusmallissa kaikki hallintohimmelit jäisivät pois ja kaikki panostukset menisivät työn tekemiseen metsässä ja tuloksena olisi hoidettuja taimikoita.

Myös maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikössä liputetaan varovasti verotukimallin puolesta, kun mietitään metsänhoidon kannustejärjestelmiä tulevaisuudessa.

Sellaiseen ei kuitenkaan voida siirtyä kuin aikaisintaan vuonna 2018. Yksikön päällikkö, metsäneuvos Marja Kokkosen mukaan uudistus pitää joka tapauksessa hyväksyttää EU:ssa. Hän ymmärtää myös kentältä tulevaa kritiikkiä Kemeran määräysten pikkutarkkuudesta.

– Kyllä niitä pitää höllentää ja yksinkertaistaa ja saada käytäntö ja teoria toimimaan paremmin yhteen.

Kokkonen harmittelee sitä, että EU:n vaatimuksesta piti nykyiseen Kemera-lakiin säätää etukäteisrahoituspäätökset. Hän näkee sen pitkälti aiheuttaneen nykyisen tyytymättömyyden ja epätietoisuuden kentällä.

Konkarimetsuri kortistoon jo syyskuussa

Metsuri Hannu Sormunen.
Metsuri Hannu Sormuselle tieto Kemera-tukien loppumisesta tuli yllätyksenä.Toni Pitkänen / Yle

Metsuri Hannu Sormunen on tehnyt metsänhoidollisia töitä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Parhaillaan hän harventaa tiheäksi päässyttä nuorta metsää Kuopion Ritisenlahdessa. Myös Sormuselle hakusulku tietää töiden loppumista syyskuussa.

– Kausi jää noin kolme kuukautta tavallista lyhemmäksi.

Kaikkiaan kortistoon Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsureita on pikaisesti joutumassa noin 60.

– Tämä on muutenkin jo kausiluonteista. Kyllä tämä tuli ihan yllättäen, Sormunen harmittelee.

Nykymuotoisessa Kemerassa tukea voi saada taimikon varhaishoitoon 160 euroa hehtaarille, nuoren metsän hoitoon 230 euroa hehtaarille ja korotettu tukitaso on yhteensä 430 euroa hehtaarille. Terveyslannoituksen kokonaiskustannuksista korvataan 30 prosenttia.

Suometsien hoidon tukitaso on enimmillään 60 prosenttia. Myös metsätien perusparantamiseen voi saada tukea 60 prosenttia, uuden tien tekoon 50 prosenttia.

Päivitetty 27.5.: Artikkelia tarkennettu. Toisin kuin alkuperäisestä alaotsikosta saattoi ymmärtää, kaikkien metsänhoidon Kemera-tukien myöntämistä ei ole pantu jäihin. Päätös koskee__taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa ja terveyslannoitusta. Niistäkin 6.5. mennessä jätetyillä hakemuksilla on mahdollisuus saada tukea normaalisti, kuten artikkelin leipätekstissä lukee.