MS-taudin hoito edennyt tehokkaasti

MS-tauti on tunnettu jo 150 vuotta, mutta sen syvintä olemusta ei vielä ole kunnolla löydetty. Vaikka tautiin on jo monia hoitokeinoja, edelleenkään ei tarkalleen tiedetä, mihin hoito perustuu.

terveys
Nainen kävelee kadulla.
Julia Sieppi / Yle

MS-tauti on neurologinen sairaus, joka etenee koko ajan. Vielä parikymmentä vuotta sitten MS-tautiin ei ollut mitään hoitoa. Viiden viime vuoden aikana hoito on kuitenkin kehittynyt niin, että moni sairastunut voi jatkaa elämäänsä lähes normaalisti. Tänään keskiviikkona vietetään maailman MS-päivää.

Sanna Honkanen hakeutui lääkäriin neljä vuotta sitten, kun toisen silmän näkö heikkeni. Syynä oli näköhermon tulehdus. Lääkäri totesi nopeasti, että kyseessä on todennäköisesti MS-tauti. Näköhermon tulehdus on joka neljännen MS-tautiin sairastuvan ensimmäinen oire ja hieman yli puolet potilaista saa jossain vaiheessa tautia sen. Näköhermon tulehduksen saaneet kuuluvat kuitenkin MS-tautia sairastavien parempaan joukkoon. Myös Honkasen tauti on lievä.

– Taudin kanssa ei kuitenkaan ole ollut ihan auvoista. Kärsin tuntohäiriöistä ja ne kulkevat aina mukana, sanoo Sanna Honkanen Radio Suomen Ajantasassa.

Erityisesti keväisin on enemmän pahenemisvaiheita.

MS-tautia sairastavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Ensimmäisellä ryhmällä oireet etenevät 15–20 vuodessa merkittävään haittaan, toisella oireet ovat vaihtelevia ja kolmannella oireet niin lieviä, että vielä 15–20 vuoden kuluttua voi käydä töissä eikä ulkopuolinen huomaa päälle päin mitään.

MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen etenevä sairaus. Suomessa MS-tautia sairastaa vajaat 10 000 ihmistä. Sairautta on naisilla lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta.

Veren valkosoluissa on terroristeja

MS-tauti on tunnettu jo 150 vuotta, mutta sen syvintä olemusta ei vielä ole kunnolla löydetty. Vaikka tautiin on jo monia hoitokeinoja, edelleenkään ei tarkalleen tiedetä, mihin hoito perustuu.

– Tänä päivänä tiedämme, että MS- tauti lähtee veren valkosoluista ja niiden sisällä olevasta lymfosyyteistä ja vielä niiden sisällä olevista niin sanotuista terroristisoluista, selventää Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari.

Viidessä vuodessa bioteknologia on kehittynyt vallankumouksellisesti, joten nyt on mahdollista tunnistaa terroristisoluja.

Tautiin liittyy vaihtelevuus. Välillä on seesteinen kausi ja sitten tauti taas aktivoituu. Yksi aktivoiva tekijä ovat infektiotaudit.

Tienari kuvaa terroristisolujen toimintaa.

– Jokin, vielä tuntematon tekijä saa ne aktivoitumaan. Erityisesti keväisin on enemmän pahenemisvaiheita. Se saattaa johtua siitä, että erilaiset allergeenit kuten siitepölyt aktivoivat immuunijärjestelmää.

Taudin ei tarvitse vaikuttaa elämään

Jos henkilöllä on MS-tauti, lapsen riski saada tauti on vain noin viisi prosenttia.

– MS-tauti ei ole este perhesuunnittelulle, muistuttaa Tienari.

Nyt en enää pelkää.

Tärkeintä on kuunnella itseään ja tehdä valintoja normaalissa arjessaan.

– Jos tänään on ollut rankka päivä, mietin lähdenkö kävelylle vai olenko vaan, Honkanen sanoo. Pienten lasten äitinä lapsetkin velottavat jaksamisesta osansa.

– Vie oman aikansa, että sairauden kanssa on sinut. Nyt en enää pelkää.