Lavatanssien tuloilla tuetaan oman seuran urheilijoita

Tanssilavat ovat urheiluseuroille merkittävä tulonlähde. Kävijämäärät Säänjärven lavalla ovat viime kesinä olleet hienoisessa kasvussa.

Säänjärvi, Savitaipale
Säänjärven lava
Yle

Savitaipaleen Säänjärven kylä kutsuu tanssin ystäviä kesälauantaisin pitkienkin matkojen takaa. Säänjärven lava on ollut virkeä tanssipaikka vuosikymmenien ajan.

500–600 tanssijaa kertoo peruslauantaista, kova esiintyjänimi saattaa vetää jopa yli tuhat asiakasta. Heinäkuussa 1947 tanssittujen avajaistanssien jälkeen meno on jatkunut katkeamatta nykypäivään asti.

– Viime vuosina kävijämäärissä on ollut jopa pientä nousua, kuittaa Markku Mäntykivi epäilyt lavatanssiharrastuksen hiipumisesta. Mäntykivi on Savitaipaleen Urheilijoiden Säänjärven osaston puheenjohtaja ja vastaa Säänjärven lavan toiminnasta.

Talkootyöllä tuloja urheiluseuran kassaan

Etelä-Karjalan tanssilavoista ainakin kolme on urheiluseurojen omistuksessa. Iitiän lavaa ylläpitää Lappeenrannan Urheilumiehet. Ruokolahden Raju tanssittaa kesäisin Suikkalan lavalla ja talvisin Vuoksenniskan työväentalolla. Niiden toiminnasta ja huollosta vastaavat urheiluseurojen vapaaehtoiset.

Tanssilavat ovat urheiluseuroille merkittävä tulonlähde. Savitaipaleen Urheilijat ohjaa lavatoiminnan voitoista joka vuosi noin 15 000 euroa seuran urheilijoiden tukemiseen.

– Tanssilavan tuotoilla tuetaan jääkiekkoa, jalkapalloa, salibandyä, Markku Mäntykivi luettelee. Hän arvioi, että kesäkauden tanssiorkestereiden palkkioihin kuluu 60 000 – 70 000 euroa. Lisäksi kuluja syntyy kiinteistön huollosta ja jatkuvasta remontoinnin tarpeesta. Viimeisimpänä Säänjärven lavalla uusittiin valaistus keväällä.

Säänjärvellä lavalauantait vaativat urheiluseuran noin 60 aktiivin työpanoksen. Talkoovuorot jaetaan niin, että joka lauantai paikalla ahkeroi vähintään 15 vapaaehtoista.