Analyysi: Kainuussa on aina oltu "yhtiöllä töissä" – Onko Terrafame suurista viimeinen?

Kainuun raukoilla rajoilla ollaan kautta aikain oltu suurten työnantajien armoilla. Kerta kerran jälkeen on menty "yhtiölle töihin", ja järjestään jokaiselle on myös jätetty katkerat hyvästit. Yrittäjyyskulttuuri on hiipimässä Kainuuseen vasta vähitellen. Jos nikkelikaivoskin loppuu, tuleeko tilalle enää koskaan uutta "yhtiötä"?

Talvivaara
Terrafamen kaivoksen parkkipaikka ja rakennuksia.
Laura Tolonen / Yle

Kainuussa on pitkä historia siitä, että työtä on tehty suurille isännille. Maataloustyön tienestiä levennettiin polttamalla tervaa Oulun porvareille. 1800-luvulla tervanpoltto (siirryt toiseen palveluun) saattoi olla osassa Kainuuta jopa pääelinkeino.

Tervanpolton hiipuessa Kajaaninjoen koskien äärelle Oulujärven rantamille perustettiin 1900-luvun alussa Kajaani Oy, jonka saha, paperitehdas ja sellutehdas toivat seutukunnalle leipää yli sadan vuoden ajan. Työtä riitti metsissä puun kaadossa, jokien varsilla puulauttoja tehtaalle uittamassa ja itse tehtaalla.

Vuonna 2008 tuo leivän isänä tunnettu paperitehdas lopetettiin. Pelastajaksi tuli kuin ihmeen lailla Talvivaara, nikkelikaivos, josta piti syntyä toimeentuloa muillekin maakunnille jaettavaksi. Nyt lähes tuhat ihmistä työllistävää kaivosta uhkaa alasajo.

Yhden suuren kaatuminen ja toisen syntyminen tilalle on Kainuussa tuttu tarina. Otanmäessä toimi rautakaivos (siirryt toiseen palveluun)vuosina 1949–1985, jonka tilalle Urho Kekkonen junaili vaunutehtaan, jonne lakkautetun kaivoksen väki pääsi töihin. Nykyään Suomen ainoan junanvaunutehtaan, Transtechin, omistaa Škoda.

Kekkosen vahvaa otetta haikailee moni ja muistelee myös Kostamuksen rakentamishanketta, joka työllisti vuosina 1977–1985 vuosittain keskimäärin 1 500 rakentajaa ja helpotti Kainuun silloinkin vaikeaa työttömyyttä.

Pitkä askel yhtiöstä yrittämiseen

Mistä saataisiin nyt uusi Kekkonen, joka pelastaisi korpikansan? Valtio antoi konkurssiin menneelle Talvivaara Sotkamon nikkelikaivokselle kaupan yhteydessä uuden nimen: Terrafame eli Nälkämaa. Jos Terrafame ajetaan alas, se voi olla alasajoa myös 16 työttömyysprosentin Nälkämaalle eli Kainuulle.

Kainuulaiset olivat pettyneitä ja järkyttyneitä UPM:n päätökseen lopettaa Kajaanin paperitehdas, jossa oli 535 työntekijää. Tänä päivän paperitehtaan paikalla on kuitenkin Renforsin Ranta -yritysalue, jonka yritykset työllistävät nykyään enemmän ihmisiä kuin paperitehdas työllisti viimeisinä aikoinaan.

Paperitehtaan tilalle tuli supertietokoneita, palvelukeskuksia, uusia yrityksiä, kasvavia yrityksiä. Samalle alueelle odotetaan nyt myös St1:n bioetanolitehdasta. Konesalitilaa alueelta löytyy edelleen. Vaikka supertietokoneet eivät yksistään työllistä montaa ihmistä Kainuussa, ne voivat luoda ympärilleen uusia ideoita ja yrityksiä.

Kajaanin pelialankoulutus on suosittua ja kehuttua. Kajaanissa on tehty alaan liittyvää läpimurtoja muutenkin, Kainuussa on kehitetty liikuntasimulaattori, joka on saanut palkintoja maailmallakin. Terveys- ja hyötypeleillä on pelialalla kysyntää, mutta yrityksien perustamiseen tarvitaan aina joku, joka ottaa riskin.

Monet maailman menestyneimmistä yrityksistä ovat syntyneet aivan pienistä parin kaverin firmoista. Tämän päivän tietoliikenneyhteyksillä Kainuussakin olisi mahdollista perustaa vaikkapa uusi Google, Apple, Amazon tai PayPal. Rekisterikilpiä luetaan ympäri maailman kainuulaisen yrityksen laitteella.

Vuoden vaihteessa selviää, jääkö Terrafame Kainuun viimeiseksi suureksi "yhtiöksi". Jos yksityisiä rahoittajia ei löydy, kaivos ajetaan alas. Kainuussa opetellaan kuitenkin jo uudenlaista työelämää. Kainuun ammattiopisto on edelläkävijä YritysAmiksellaan, joka on esimerkki uudenlaisesta yrittäjähenkisestä oppimisesta ja työnteosta.

Kainuussa on ollut tapana käpertyä kateuteen ja katkeroitua, siinä missä Pohjanmaalla sisuunnutaan ja halutaan tehrä komiampi kuin naapurilla. Ehkä yrittäminen juurtuu hiljalleen myös Kainuuseen, jossa eräskin yrittäjä vielä muutama vuosi sitten kieltäytyi antamasta haastattelua sen takia, että kainuulainen kuluttaja kostaa yrittäjän saaman julkisuuden olemalla ostamatta hänen palveluitaan.

Sellutehdas tai ehkäpä uusi kaivos?

Sanomalehtipaperiksi metsän vihreää kultaa ei enää kannata muuttaa, mutta metsässä ja biotaloudessa nähdään Kainuussa työpaikkojen mahdollisuus. Jos joku "yhtiö" Kainuuseen tulee, se voisi olla suunnitteilla oleva biotuotetehdas, esimerkiksi sellutehdas.

Tosin metsiinkin monella kainuulaisella on suojeleva suhtautuminen. Hakkuusuunnitelmat eivät kiitosta herätä, vaikka metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Tässäkin on historiansa. Jos palataan takaisin tervanpolttoaikoihin, niin metsät olivat pitkään Kainuussa yhteisomaisuutta. Valtion maita Kainuussa on paljon, mutta moni kokee valtion metsät yhteiseksi hyväksi, johon on tarpeetonta koskea.

Valtio on Kainuussa siinäkin mielessä tärkeässä roolissa, sillä Kajaanissa toimii yksi Suomen suurimmista varuskunnista, Kainuun prikaati.

Kaivosbuumi hiipui Suomessa maailmanmarkkinahintojenkin takia. Otanmäen rautamalmikaivos suljettiin 31 vuotta sitten, mutta viime vuosina sen uudelleen avaamista on ruvettu pohtimaan, mikäli metallien hinnat lähtevät nousuun.

Kun Talvivaaran nikkelikaivos aloitti toimintansa, puuhattiin Kainuun Sotkamoon toistakin kaivosta. Kaivoshuumassa uskottiin, että hopeakaivos olisi toiminnassa vuonna 2014, mutta ajatus jäi haaveeksi. Sotkamo Silver käynnistää kuitenkin pian 20 miljoonan euron uusmerkinnän (siirryt toiseen palveluun), jos yhtiökokous hyväksyy suunnitelman.

Suuria työnantajia odotellessa Kainuussa kannattaisi varmaan kuitenkin synnyttää pienistä oivalluksista uusia keksintöjä Otanmäkiä, Kostamuksia ja Talvivaaroja korvaamaan. Kaikessa hiljaisuudessa nikkelikaivoksen tilalle onkin listattu jo seuraavia leivän lähteitä, Kainuun kuntien omistamassa kehittämisyhtiössä uskotaan, että rahaa on tulossa sekä EU:lta että valtiolta.