Balettimestari Juhani Teräsvuori: Uimahyppääjän kroppa olisi ihanteellinen myös balettitanssijalle

Balettimestari Juhani Teräsvuori kuuluu ikäluokkaan, joka tanssi terveyden riskirajoilla. Kun Teräsvuoren selkä alkoi temppuilla, hän opiskeli pedagogiksi.

kulttuuri
Balettimestari Juhani Teräsvuori kotonaan.

Juhani Teräsvuori oli 10-vuotias, kun isä vei hänet balettikouluun. Poika olisi mieluummin pelannut jääkiekkoa.Vuoden kuluttua Juhani jatkoi tanssin opiskelua Kansallisbaletin ensimmäisellä poikaluokalla ensitanssija Uno Onkisen johdolla.

Samalla luokalla opiskelivat muun muassa Matti Tikkanen, Markku Heinonen, Aku Ahjolinna ja Seppo Koski.

Nyt kymmeniä vuosia myöhemmin Teräsvuori viettää 50-vuotistaiteilijajuhlaansa. Tanssitaiteilija juhlistaa merkkipaalua elokuussa Lappeenrannassa järjestämänsä Balettigaalan yhteydessä.

Teräsvuori on tuonut jo vuosia huipputanssijoita ja koreografioita Balettigaalaan ensin Imatralle ja sittemmin Lappeenrantaan. Balettigaala tekee taiteellisen johtajansa Juhani Teräsvuoren juhlavuotena myös ensimmäisen vierailuesityksensä, Tampereelle.

Uravalinta varmistui 15-vuotiaana

Ratkaisevaa nuoren Juhani Teräsvuoren uran valinnan kannalta oli solistin pesti Hilkka Kinnusen johtamassa operettiteatterissa.

– Päätin 15-vuotiaana, että minusta tulee tanssija, Juhani Teräsvuori kertoo.

16-vuotiaana hänet kiinnitettiin Kansallisoopperan balettiin, ja siitä parin vuoden päästä solistiksi Göteborgin balettiin.

Kansallisoopperan valovoimainen ensemble

Välillä Juhani Teräsvuori palasi Suomeen ja kiersi maailmaa Kansallisbaletin valovoimaisen ensemblen kanssa.

Vuonna 1968 tehty kiertue Etelä-Amerikkaan kesti kaksi kuukautta.

– Ensimmäinen näytös oli Buenos Airesissa ja viimeinen Mexico Cityssä. Euroopan puolella esiinnyimme muun muassa Unkarissa, Puolassa, DDR:ssä ja Neuvostoliitossa sekä Espanjassa, Englannissa ja Länsi-Saksassa, Teräsvuori kertoo.

– Meillä oli kovan luokan solisteja. Miehistä Seppo Koski ja Leo Ahonen, naisista Doris Laine, Marianna Rumjantseva, Tarja Ranta ja Seija Silfverberg, Teräsvuori luettelee.

Tumma Teräsvuori tanssi usein vielä tummemman Seija Silfverbergin parina.

– Seijan puoliso Seppo Koski oli yleensä se hyvä prinssi, ja mä sitten se paha, joka kilvoitteli prinsessan suosiosta, Teräsvuori naurahtaa.

Käänteentekevät opinnot

1970-luvulla Juhani Teräsvuori opiskeli Leningradin Vaganova-instituutissa, ja sen jälkeen Moskovassa.

– Moskovan-aika oli urallani käänteentekevä. Opiskelin baletin metodiikkaa ja valmistuin pedagogiksi, Teräsvuori kertoo.

Nuoren tanssijan selkä oli jo alkanut reistailla aikaisemmin, joten uran suunta kirkastui viimeistään pedgogiopintojen aikana.

Viime vuosikymmenet Teräsvuori on kouluttanut tanssijoita eri puolilla maailmaa. Hän on myös työskennellyt muun muassa Oslon ja Veronan oopperoissa baletin johtotehtävissä.

Näyttämöllä Teräsvuori on ollut viimeisen kerran Rooman keisarin roolissa Arena di Veronassa 90-luvun puolivälissä.

– Baletti oli Spartacus, ja roolini kävelyrooli. Yleisöä oli noin 18 000, joten siihen oli hyvä lopettaa, naurahtaa Teräsvuori.

"Riskirajoilla vedettiin"

Harvat Teräsvuoren ikäluokkaan kuuluvat tanssijat ovat selvinneet urastaan ilman vaivoja.

– Siihen aikaan vedettiin ihan riskirajoilla, eikä terveydenhuolto ollut samanlaista kuin nykyisin, sanoo Teräsvuori.

Tanssimisessa rasittuvat selkä, nilkat ja polvet. Kulumat ovat yleisiä.

– Minultakin on molemmat lonkat leikattu, mutta niin kai on aika monilta ikäisiltänikin, vaikkeivät he tanssijoita olekaan, Teräsvuori tuumaa.

Pitkäraajainen ja sopusuhtainen

184-senttinen Teräsvuori oli aikoinaan miestanssijoista pisimpiä. Miestanssijan ihannevartalo on paitsi sopusuhtainen myös vahva.

Myös ulkonäöllä on väliä. Jalat ovat tietenkin tärkeät, ja niissä erityisesti nilkat.

– Uimahyppääjillä on samanlainen vartalotyyppi kuin tanssijoilla. Hyvälinjaisia, pitkäraajaisia ja hyvänilkkaisia tyyppejä. Uimahyppääjät ovat urheiljoista lähinmpänä sellaista balettitanssijan ihannevartaloa, sanoo balettimestari Juhani Teräsvuori.