Suomessa 60 ykkösvaaraluokan patoa - turvallisuuden takaa vain tarkka valvonta

Voimalaitospadot vaativat jatkuvaa tarkkailua turvallisuuden varmistamiseksi. Laajempi seurannan ja mittausten arviointi tehdään viranomaisten kanssa viiden vuoden sykleissä, perustarkastelu vuosittain.

Kotimaa
Ohijuoksutus Valajaskoski Kemijoki toukokuu 2016
Juha Salminen

Voimalaitospadot jaetaan vahingonvaaran mukaan kolmeen luokkaan ja sen mukaan määräytyy niiden seurannan tarkkuus. Ykkösluokka pato on sellainen, jonka murtumisen arvioidaan vaarantavan ihmishenkiä tai aiheuttavan huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle.

Suomessa tällaisia vahingonvaaraluokittelun ykköskategorian patoja on kuusikymmentä. Niistä vesistöpatoja on 47, loput 13 ovat jätepatoja. Lapissa esimerkiksi Kevitsan kaivoksen ja Kittilän kaivoksen padot ovat ykkösluokan jätepatoja.

Kemijoen seitsemästätoista padosta yhdeksän on luokiteltu vaarallisimpaan ykkösluokkaan. Yksi niistä on Kemijokisuulla Isohaarassa oleva Pohjolan Voiman voimalaitospato ja loput Kemijoki osakeyhtiön patoja.

– Tästä Rovaniemeltä alaspäin Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski on ykkösluokassa. Sitten tuonne ylöspäin mentäessä Seitakorva ja sitten on Lokka ja Porttipahta ja Vajukoski on tässä ykkösluokassa, Kemijoki osakeyhtiön pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari sanoo.

Jos se murtuu….

Suomessa padon murtuminen on viranomaisten ja patoasiantuntijoiden mukaan erittäin epätodennäköistä. Suomessa ei ole edes sen luokan maanjäristyksiä, jotka voisivat vahingoittaa patoja. Mutta kaikki on aina mahdollista.

– Tässä ykkösluokassa padoista on tehtävä vahingonvaaraselvitys, jos se murtuu, niin minkälainen aalto siitä tulee ja mihin se vesi leviää, Marko Talvensaari sanoo.

Pienempiä niin sanottuja häiriötilanteita padoissa on aina silloin tällöin. Esimerkiksi vettä voi suotua padon alapuolen maa-ainesten kautta ja syövyttää padon rakenteita.

Vaaratilanteita estetään tarkalla valvonnalla.

– Näitä tarkkaillaan monella tavalla. on silmämääräistä tarkkailua, on pohjavesipintojen tarkkailua, suotovesimäärien tarkkailua. Ja sitten mitataan padon harjamien painumia ja tehdään betonirakenteiden vedenalaisia tarkastuksia, Kemijoki osakeyhtiön pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari sanoo.

Tarkkailun tulokset eivät jää pelkästään padon omistajien tietoon.

– Ykkösluokan padoista aina kun tehdään vuositarkastus, niin näistä lähtee raportit viranomaisille. Viiden vuoden välein viranomaiset tulee mukaan tänne tarkastukseen ja asiat katsotaan yhdessä, Talvensaari sanoo.

– Se on semmonen muutaman päivän homma joka vuosi kun meillä on niin monta näitä patoja.

Kansalaisetkin voivat valvoa

Jos padon lähellä ojissa on vettä kuivallakin säällä, se on ihan normaalia. Mutta jos sitä on paljon ja padossa näkyy jotain outoa, kannattaa toimia.

– Patojen taustaojissa on aina jonkun verran vettä. Mutta jos näkee, että vettä pulppuaa normaalia enemmän ja jos padon luiskassa näkyy esimerkiksi sortumaa tai vyörymää niin ilman mutta siitä silloin valveutunut kansalainen soittaa hätäkeskukseen, Pohjolan Voima osakeyhtiön ympäristöpäällikkö Aaro Horsma sanoo.

– Tämmöinen kaiken kansan patotarkkailu on myöskin ihan ensiarvoisen tärkeää. Mutta on äärimmäisen epätodennäköistä, että tällaisia tilanteita pääsisi syntymään.