Suomen ja Ruotsin pakolaistyössä suuria eroja – länsinaapurissa jo totuttu pakolaiskäsitteeseen

Ruotsissa on pidemmät perinteet käsitellä pakolaisasioita kuin Suomessa. Viimeisimmässä kansainvaelluksessa mukaan tullut Suomi on silti hoitanut monet asiat esimerkillisellä tavalla.

Kotimaa
Suomen ja Ruotsin raja Torniossa.
Suomen ja Ruotsin raja Torniossa.Risto Koskinen / Yle

Suomessa ja Ruotsissa pakolaistyötä tekevät pääsivät vertailemaan käytäntöjään Torniossa pidetyssä tilaisuudessa.

Pitkään pakolaistyötä tehnyt psykoterapeutti Katriina Jordan pitää maiden yhtenä merkittävimpänä erona sitä, että Ruotsissa on totuttu pakolaiskäsitteeseen kun taas Suomessa asia on uusi. Siitä huolimatta Suomessa pystyttiin reagoimaan edellisen syksyn ihmisvirtaan niin nopeasti, että se on ollut esimerkkinä muuallakin Euroopassa.

Myös esimerkiksi vastaanottokeskusten toimintatavoissa on paljon eroa Suomen ja Ruotsin välillä.

– Täällä keskuksissa saa kaiken avun paikanpäällä, kun Ruotsissa pitää itse mennä terveyskeskukseen ja sosiaalikonttoriin. Sitähän voi miettiä, mikä on se paras mahdollinen tapa. Miettimisen paikka on siinäkin, että sijoitetaanko pakolaisia asumaan ympäri kaupunkia erillisiin asuntoihin vai ovatko he yhdessä yksikössä.

– Suomessa vahvana toimijana on ollut SPR, kun taas Ruotsissa on hyvin pitkälti käännytty yksityisten ihmisten puoleen ja siitäkin voi olla monta eri mieltä, Jordan vertailee.

Pakolaiset auttavat toisiaan

Rajakaupungissa Haaparannalla asuva Katriina Jordan on huomannut, että Tornion ja Kemin vastaanottokeskuksissa on pakolaisia auttamassa toisia pakolaisia.

– Ja se on ehdottoman hyvä juttu, Jordan painottaa.

Täytyy jäädä joka päivä yhdestä ennakkoluulosta kiinni, niin on hyvä työntekijä.

Katriina Jordan

Hän antaa esimerkin Ruotsissa poliisiksi valmistuneesta afgaanilaistaustaisesta miehestä, joka käy yksin maahan tulleiden poikien yksikössä puhumassa muun muassa siitä, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa ollaan kanssakäymisissä.

– Silloin se menee paremmin perille. Näen tässä yhden avaimen onnistuneeseen pakolaistyöhön.

Tosin yhteisen kielen puutekaan ei ole esteenä kulttuurien väliselle kanssakäymiselle ja se on usein osoitettu. Esimerkiksi Tornion kansalaisopiston vast´ikään järjestämällä tilkkutäkkikurssilla syntyi vastaanottokeskuksen naisten käsissä isoäidin tilkkutäkki Suensaaren vanhusten käyttöön, vaikka vetäjien ja osallistujien kommunikointikielenä oli lähinnä elekieli.

Jordan antaa konkreettisen esimerkin, jolla jokainen voi parantaa kanssakäymistään toisten ihmisten kanssa.

– Täytyy jäädä joka päivä yhdestä ennakkoluulosta kiinni, niin on hyvä työntekijä. Minäkin jäin ihan hyvällä lailla kiinni ennakkoluulosta, kun tulin töihin Kemi-Tornio -alueelle, Jordan heläyttää.

Katriina Jordan puhui Torniossa kansalaisopiston torstaina järjestämässä tilaisuudessa, johon osallistui paikanpäällä ja etäyhteyksien kautta pari sataa pakolaistyötä tekevää tahoa.