Rehtorit lukiovertailusta: Olisi parempi mitata elämässä pärjäämistä

Useat Helsingin lukioiden rehtorit suhtautuvat lukiovertailuihin pakollisena pahana. Pinnallisena pidetyn vertailun ei uskota kertovan totuutta lukioiden opetuksen tasosta. Toisaalta hyvänä asiana pidetään tietojen julkisuutta etenkin koulujen toiminnan kehittämisen kannalta.

Kotimaa
Sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
Pitkän englannin kielen kokeeseen ilmoittautui etukäteen 20 700 opiskelijaa.Ronnie Holmberg / Yle

Lukioita on pistetty paremmuusjärjestykseen ylioppilasarvosanojen perusteella jo useiden vuosien ajan. Kysyimme Helsingin lukioiden rehtorien mielipiteitä lukiovertailuista. Monet pitivät vertailuja melko turhina.

– Aikuislukion näkökulmasta en näe lukiovertailua mitenkään tarpeellisena. Opiskelijoidemme taustat ovat hyvin kirjavat, eivätkä kaikki opiskele koko lukion oppimäärää, vaan kirjoittavat ammatillisen tutkinnon perusteella. Tavoitteet ovat myös hyvin monella tasolla, kertoo Helsingin aikuislukion rehtori Niina Peltonen.

– Olen paljon miettinyt, miksi niitä vertailuja tehdään. Että tehdäänkö niitä siksi, että vanhemmat katsovat, mikä on paras lukio ja laittavat lapset sinne? Vertailu ei kuitenkaan kerro välttämättä koulun tasosta. Koulun arvo on muualla kuin pelkissä numeroissa, sanoo Kallion lukion rehtori Helena Helenius-Lamminparras.

Pelkona "huonon koulun" maine

Suurin huolen aihe rehtoreilla tuntuu olevan se, että suuri yleisö tulkitsee lukioiden opetuksen tasoa liian yksisilmäisesti vain arvosanojen vertailun pohjalta.

– Vertailussa hyvin menestyneet lukiot saavat varmasti entistä enemmän kiinnostusta osakseen. Heikosti menestyneillä taas voi olla vaara saada "huonon koulun" -leima, vaikka se ei millään tavalla pidä paikkaansa, jos opiskelijoiden sisääntulotaso on jo ollut kirjava, Peltonen pahoittelee.

– Arvosanojen vertailu hyödyttää hyvämaineisia kouluja. Toisaalta se leimaa kouluja, joissa tehdään hyvää työtä ja saadaan heikommilla arvosanoilla lukioon tulevat ylipäätään valmistumaan, arvioi Helsingin medialukion rehtori Pekka Luoma.

– Niille lukioille, jotka siellä hännillä ovat voi vertailusta olla haittaa. Se voi vaikuttaa koulun hakijamääriin. Opetus voi silti olla siellä hyvää. Koulun oppilaat ovat vain erilaisia, toteaa Helenius-Lamminparras.

Oppilaiden lähtötaso huomioitava paremmin

Osa rehtoreista toivoo, että lukiossa aloittavien oppilaiden lähtötaso otettaisiin vertailuissa paremmin huomioon.

– Pelkkä arvosanojen vertailu ei kerro siitä työstä, mikä lukiossa on saatu aikaan. Jos lukioon tullaan yli yhdeksän keskiarvolla, ei ole ihme, että kirjoituksetkin menevät hyvin, arvioi Luoma.

Vertailussa voitaisiin myös huomioida esimerkiksi valmistuneiden määrä verrattuna sisäänottoon.

– Jos katsotaan vain ylioppilastutkinnon arvosanoja, jää huomiotta moni tärkeä asia. Joissain vertailussa otetaan huomioon myös lukioon tulevien lähtötaso. Se kuvaa jossain määrin paremmin lukiossa tehtyä työtä, ehdottaa Vuosaaren lukion rehtori Marko Paju.

"Puhe keskiarvosta harmittaa"

Helsingin Ressun lukio on usein lukiovertailuissa kärkipäässä. Monesti lukion hyvä menestys kuitataan sillä, että lukioon sisäänpääsyn keskiarvo on korkea ja näin ollen oppilaat jo valmiiksi hyvin koulussa pärjääviä.

Ressun lukion rehtorin Ari Huovisen mielestä asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen.

– Puhe keskiarvosta harmittaa, kun ison lukion rehtorina näkee peruskoulujen arvosanojen yhteismitattomuuden. Meillä nähdään peruskoulujen isot erot, kun meille tullaan ympäri Suomen, yli sadasta yläkoulusta.

– Osaamisen ja arvosanan välillä on paljon heittoa. Jonkin koulun kymppi on toisen koulun kasi. Erot ovat valtavia varsinkin matematiikassa ja A-kielissä – niitä eroja paljolti tasoitamme. On väärä luulo, että meillä pärjää hyvällä keskiarvolla. Tämäntyyppisessä talossa sekä opiskelijat että opettajat tekevät rajusti töitä, mitä arvostan suuresti, toteaa Huovinen.

Pienet ja suuret lukiot eri sarjassa

Oman haasteensa lukioiden vertailuun tuo lukioiden erikoistuminen. Esimerkiksi Mäkelänrinteen lukion noin 850 oppilaasta 600 on urheilijoita.

– He opiskelevat noin 55–60 kurssia normaaleja oppiaineita ja tekevät loput urheiluvalmennuksella. He menevät siis yo-kokeeseen pienemmällä opiskelumäärällä. Lisäksi heistä suurin osa urheilee tai valmentautuu 12–14 kertaa viikossa. Fyysinen rasitus on aivan eri luokkaa kuin peruslukiolaisella, puhumattakaan vapaa-ajasta. Miten erityistehtävä huomioidaan? Arvokisamitaleilla? pohtii Mäkelänrinteen lukion rehtori Vesa Vihervä.

Myös lukion koko vaikuttaa vertailun mielekkyyteen. Yli 200 oppilaan tai kymmenien oppilaiden lukiot ovat melko eri sarjassa.

– Olisi mielenkiintoista vertailla yleensä suuria lukioita ja pieniä lukioita. Kummasta saadaan parempia tuloksia yo-tutkinnon ja jatko-opintojen näkökulmasta? ehdottaa Helsingin luonnontiedelukion rehtori Timo Hartikka.

– Huomiota voisi nykyisin kiinnittää myös maahanmuuttajaopiskelijoiden määrään ja erityisesti heidän menestymiseensä yo-tutkinnossa. Tässä suhteessa lukiot ovat tällä hetkellä hyvin erilaisessa asemassa, Hartikka muistuttaa.

Lukiosta eväät elämään

Lukiovertailun hyvät puolet liittyvät rehtorien näkökulmasta lähinnä tietojen avoimuuteen sekä koulun toiminnan kehittämiseen.

– On hyvä, että lukioita mitataan, koska toimimme julkisin varoin koko Suomessa. Pahinta olisi ja on puskaradio. Tärkeää on kertoa, mitä mitataan ja miten, Huovinen arvioi.

– Julkisuus on hyvä asia. Lukiovertailu on myöskin hyväksi jokaisella koululle, jos hyödynnetään oman koulun tuloksia omassa kehityksessä, toteaa Gymnasiet Lärkanin rehtori Magnus Westerlund.

Rehtorit ovat yksimielisiä siitä, että lukioita pitäisi arvioida laajemmin kuin vain arvosanojen perusteella. Hyvänä lukiona pidetään sellaista, jossa aidosti välitetään oppilaista ja heidän kehityksestään jokaisen lähtökohdat huomioiden.

– Aika on ajanut lukiovertailujen ohi. Pitäisi löytää uusia mittareita, joilla voitaisiin näyttää, millaiset mahdollisuudet lukio on antanut oppilaille oman potentiaaliinsa kehittämiseen. Pitäisi mitata sitä kehityskaarta, Luoma ehdottaa.

Yksi vaihtoehto on verrata lukiosta valmistuneiden pärjäämistä lukion jälkeen. Tosin siinäkin eri lukioiden välillä on selviä eroja oppilaiden tavoitteissa. Kaikki, kun eivät tähtää akateemisiin opintoihin.

– Jos pitää vertailla, olisiko parempi verrata sitä, miten elämä lähtee sujumaan ja miten oppilaat pärjäävät elämässä? Verrattaisiin sitä, missä opiskelijat ovat viiden vuoden päästä siitä, kun he pääsevät ylioppilaaksi. Kyllä se, miten koulun jälkeen sijoitutaan, kertoo koulun tasosta. Kyllä se lukio on merkittävä aika elämästä, Helenius-Lamminparras pohtii.

Kysyimme näkemyksiä lukiovertailuista kaikilta Helsingin kaupungin 15 lukion rehtorilta, heistä kahdeksan vastasi kyselyyn.