"On yleinen harhaluulo, että näet kaiken" – tiedätkö, mitä Facebook piilottaa sinulta?

Facebookin algoritmi siivoaa näkymättömiin suurimman osan niistä julkaisuista, jotka ovat tarjolla uutisvirtaasi. Samalla algoritmi rakentaa ihmisten ympärille karsinoita sen perusteella, mistä se päättelee käyttäjien olevan eniten kiinnostuneita.

Kotimaa
Facebookin servereitä
Facebookin serverikeskus Ruotsin Luulajassa.Susanne Lindholm / EPA

– Ei, ihmiset eivät tiedä tätä. Ei sinne päinkään, nauraa Steve El-Sharawy, sosiaalisen median analytiikan asiantuntija.

Hän on juuri kuullut Ylen toimittajan kokeesta, jossa Facebookin algoritmi opetettiin etsimään ja tarjoamaan käyttäjälleen mahdollisimman paljon rasistista sisältöä ja sulkemaan kaiken muun pois.

Algoritmi on mekaniikka, jonka perusteella Facebook valikoi, miltä kunkin käyttäjän uutisvirta näyttää. Se tarjoaa jokaiselle käyttäjällä sisältöä, jonka uskoo käyttäjän haluavan nähdä. Samalla se siivoaa näkymättömiin muuta sisältöä.

Näiden ominaisuuksiensa vuoksi Facebook tekee käyttäjilleen helpoksi sulkeutua aatteellisiin tai muihin kupliin. El-Sharawyn mielestä tämä on paitsi todellinen ilmiö, myös ongelma.

Hän työskentelee helsinkiläisessä Ezyinsights-yrityksessä, joka tarjoaa some-analytiikkaa monille Pohjoismaiden suurimmille mediataloille, myös Ylelle. Kokemuksensa perusteella El-Sharawy väittää, että enemmistöllä Facebookin käyttäjistä ei ole aavistuksesta algoritmikuplasta – ei edes media-alalla.

– On yleinen harhaluulo, että näet kaiken, mitä ystäväsi postaavat Facebookiin, hän perustelee.

"Esimerkki siitä, miten koneoppiminen voi vääristää maailmankuvaa"

Helsingin Sanomien datajournalisti Esa Mäkiseltä julkaistiin vuonna 2015 tieteisromaani Totuuskuutio. Siinä Celsius-niminen suuryritys korjailee internetin sisältöä maksavien asiakkaiden edun mukaiseksi.

Totuuskuutio on synkkä tulevaisuudenkuva, mutta osa siitä on totta tänäkin päivänä, kuten koe Facebookin vihakuplan sisällä osoittaa. Mäkisen mielestä koe oli esimerkki siitä, miten koneoppiminen voi vääristää sosiaalisen median meille tarjoamaa maailmankuvaa.

– Kun mikä tahansa voi muodostua kriteeriksi, jolla valitaan päivityksiä, se yksipuolistaa maailmankuvaa mihin tahansa suuntaan, Mäkinen miettii.

Hänen teoksessaan ihmisille tarjottavan tiedon muokkaaminen ihmisten siitä tietämättä on eräänlaista pehmeää diktatuuria. Mutta toisin kuin El-Sharawy, Mäkinen uskoo varsinkin nykynuorten ja aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien tiedostavan sen, millaista maailmankuvaa some-palvelut heille tarjoavat.

– Nyt olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni suomalainen on muokannut sosiaaliseen mediaan joko erittäin rasistisen kuplan tai erittäin liberaalin tai sanotaan vaikka hyvin kissahenkisen kuplan, hän sanoo.

Hetken pohdittuaan Mäkinen tuumaa, että jonkinasteisen kuplan on rakentanut itselleen varmaankin jokainen Facebookin, Instagramin tai Twitterin käyttäjä. Osaltaan siitä kertoo sekin, että yhteiskunnallinen keskustelu on toimittaja-kirjailijan mielestä koventunut.

"Tämä on kehä, johon he jäävät"

Ihmiset ovat rakentaneet ympärilleen aatteellisia kuplia aina. Esa Mäkinen kuitenkin huomauttaa, että se on nyt vaivattomampaa kuin ennen.

– Jos mietitään vaikka taistolaisuuden aikaa, piti tilata oikeat lehdet ja käydä oikeissa tilaisuuksissa. Nyt tietokone tekee valikoinnin meidän puolesta.

Mäkinen ei pidä somea yksinomaan syyllisenä kuplautumiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun kovenemiseen, mutta muistuttaa, että on eri asia hankkia uutisensa puolueettomista lähteistä kuin niin yksisilmäisestä näkökulmasta, jollaisen sosiaalisessa mediassa voi saada aikaiseksi.

Tähän taustaan nähden Facebookilta tuli hiljattain kiinnostava ilmoitus (siirryt toiseen palveluun): sen käyttäjät viettävät palvelussa keskimäärin 50 minuuttia päivässä. Tiedetään myös, että palvelusta on tullut yhä tärkeämpi nimenomaan uutisten hankkimisessa (siirryt toiseen palveluun).

Ja vaikka yhtiö on kertonut haluavansa torjua valeuutisia ja vihapuhetta, vihaa ja valetta löytyy uutistenkin muodossa niin paljon kuin jaksaa lukea. Käyttäjien olisi todistettava Facebookille, etteivät he sitoudu epäluotettaviin uutisiin. Käytännössä tilanne on usein päinvastainen. Ezyinsightsin Steve El-Sharawy tiivistää: kunhan uutinen näyttää edes suurin piirtein oikealta ja sopii maailmankatsomukseen, käyttäjä haluaa lukea lisää.

– Ja tämä on kehä, johon he jäävät.

"Hyödyt ovat suuremmat kuin haitat"

Algoritmikupla syntyy, koska algoritmi on tehokas, mutta ei erityisen älykäs, selittää El-Sharawy. Mekaniikka tarjoaa sisältöä, josta se päättelee sinun olevan kiinnostunut, mutta ei tietystikään sitä, mikä olisi sinulle hyväksi. Se ei tunne sinua yksilönä, vaan tekemistesi kokoelmana.

– Facebook on mahtava urkkimiskoneisto, joka tuntee käyttäjänsä paremmin kuin käyttäjät itse haluavat myöntää, tiivistää puolestaan Esa Mäkinen.

Pitäisikö Facebook-käyttäjän olla tästä kaikesta huolissaan? Ei niinkään, mutta jokaisen pitäisi tiedostaa se ja aiheesta pitäisi keskustella laajemmin. El-Sharawyn mukaan käyttäjien olisi hyvä ymmärtää, millaisia vaikutuksia ilmiöllä on.

– Sosiaalisen median hyödyt ovat pitkällä tähtäimellä suuremmat kuin haitat. Kuplasta pitää olla tietoinen ja niistä pitää keskustella, mutta en pidä sitä varsinaisena uhkakuvana, varsinkin kun ilmiöstä puhutaan enemmän koko ajan, Mäkinen päättää.

uusia tunnetilanappeja facebookiin
Yle

Kuusi pointtia Facebookin algoritmin toiminnasta

On sanottu, että keskivertokäyttäjän uutisvirtaan on tarjolla päivittäin vähintään 1 500 päivitystä. Algoritmi poimii niistä näkyville vain noin 300.

Facebook on kertonut itse määrittelevänsä tuhansien tekijöiden perusteella, miltä uutisvirta näyttää. Algoritmi on liikesalaisuus, mutta se vaikuttaa julkaisujen näkyvyyteen muun muassa näiden asioiden kautta:

1. Ystävien läheisyys. Facebook nostaa käyttäjän läheisimpien ystävien julkaisut korkealle uutisvirrassa. Palvelu järjestelee ystäviäsi tärkeysjärjestykseen esimerkiksi sen perusteella, miten olet klikkaillut hänen julkaisujaan, oletko kertonut hänen olevan perhettä tai sukua, ja miten paljon olet jutellut heidän kanssaan.

2. Mitä klikkaillaan. Tykkääminen, kommentoiminen, jakaminen ja klikkailu nostavat julkaisuja korkealle uutisvirrassa. Facebook nostaa esiin myös elämäntapahtumia: kihlausilmoitukset saavat näkyvän paikan ja syntymäpäiväonnittelut täyttävät uutisvirtaa. Lisäksi ainakin sana "congratulations" (onnittelut) nostaa julkaisun saamaa näkyvyyttä.

3. Mitä julkaisuja olet katsellut. Jos pysähdyt katsomaan kuvaa tai lukemaan tekstiä, algoritmi tulkitsee sinun olleen kiinnostunut julkaisusta ja nostaa saman käyttäjän tai muuta samankaltaista sisältöä näkyville vastaisuudessakin.

4. Mikä on suosittua muutenkin. Kun kaikki puhuvat jostakin aiheesta, algoritmi antaa sille entistä enemmän näkyvyyttä. On tavallista, että esimerkiksi julkkiksen kuollessa se hallitsee lähes kaikkien uutisvirtaa. Vastaavasti tietyt julkaisutyypit näkyvät enemmän kuin toiset – aiemmin valta-asemassa olivat lista-artikkelit ja klikinkalasteluotsikot, nykyään lähinnä viraalivideot.

5. Mistä maksetaan. Kun mainostaja maksaa, Facebook lisää julkaisun näkyvyyttä. Samaan tapaan Facebook nostaa omien niin sanottujen natiivivideoidensa sekä Facebook Live -videoiden näkyvyyttä.

6. Sinullakin on valtaa. Käyttäjä voi piilottaa tiettyjen kavereidensa julkaisuja sekä arvottaa kavereita ja seuraamiaan sivuja oman maun mukaan. Yhdysvalloissa on kokeiltu myös valikkoa (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla käyttäjä voi eron jälkeen piilottaa kaikki ex-kumppaninsa julkaisut.