Tutkija Maamme-laulun muuttamisesta: Ei se vaihtamalla parane

Kokoomusnuoret haluavat vaihtaa Maamme-laulun Finlandiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko pitää Finlandian melodiaa kauniimpana, mutta ei silti lämpene vaihdokselle.

Kotimaa
Suomen lippu.
Pentti Palmu / Yle

– Tämä vaihto nousee aika ajoin esille, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko toteaa, kun kuulee ehdotuksesta.

Kokoomus haluaa tehdä Jean Sibeliuksen säveltämästä Finlandia-hymnistä Suomen virallisen kansallislaulun. Sekä Pohjanmaan että Pirkanmaan kokoomusnuoret ovat tehneet uudesta kansallislaulusta aloitteen kokoomuksen puoluekokoukselle. Kokoomuksen puoluehallitus esittää aloitteiden hyväksymistä.

Laulumiehenä Nirkko itsekin pitää Finlandian melodiaa huomattavasti kauniimpana kuin marssimaista Maamme-laulua.

Finlandian melodia on niin hieno. En silti suosittele, ei se vaihtamalla parane, Nirkko sanoo.

Eri maissa kansallislauluja on silloin tällöin vaihdettu. Esimerkiksi Neuvostoliiton hajottua otti Venäjä käyttöön uuden kansallislaulun. Se kuitenkin vaihdettiin pian takaisin legendaarisen Suuren ja mahtavan -melodiaan, mutta uusilla sanoilla. Ja niin venäläiset osasivat jälleen laulaa tuttua kansallislaulua jääkiekkopeleissä.

Vaikka kansallishymnin voi periaatteessa vaihtaa, on se Nirkon mielestä käytännössä mahdotonta. Nirkon mukaan kansakunnan vahva tunneside Maamme-laulua kohtaan estää vaihdon.

– Se on pyhä, tabu, Nirkko päättää.

Finlandia amerikkalaisessa virsikirjassa

Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentti Susanna Välimäki korostaa, että historiallisesti katsottuna kaikki suomalaiset eivät pitäneet Maamme-laulusta sisällisodan jälkeen pitkiin aikoihin.

– Punaiset kokivat sen valkoisen Suomen lauluna eivätkä koko Suomen lauluna, Välimäki sanoo.

Toisen maailmansodan jälkeen tilanne muuttui, eikä Maamme enää välittynyt niin valkoiseksi, vaan sitä tuli kaikkien suomalaisten sävel.

– Jos kokoomuslaiset muistaisivat, että Maamme-laulu liittyi Suomen alkuvuosikymmeninä valkoiseen Suomeen, niin ehkä he eivät haluaisikaan vaihtaa sitä Finlandia-hymniin, jonka sävel on muun muassa ollut Biafran kansallislaulu ja Kiinan demokraattisen opiskelijaliikkeen laulu ja löytyy vieläpä amerikkalaisesta protestanttisesta virsikirjasta, Välimäki valottaa.

Välimäki korostaa, että Finlandia-hymni on joka tapauksessa Suomen soiva tunnus, jota käytetään tietyissä tilanteissa. Sama pätee_ Porilaisten marssiin_.

– On hyvä, että Suomella on musiikillisesti rikas kuvasto. Monilla muillakin mailla on kansallislaulu ja sen ohessa pari muutakin tärkeää kansalliseksi symboliksi miellettyä laulua, Välimäki sanoo.