Lähisalaatti voi kulkea ruokakauppaasi yli 700 kilometriä

Suomalainen ruoka voi matkustaa satoja kilometrejä ja useita tunteja ennen kaupan hyllyyn päätymistä, sillä suurin osa kotimaassa tuotetuista elintarvikkeista käy kääntymässä kehäkolmosen sisäpuolella matkallaan kauppaan. Esimerkiksi leipä voi saada rekkakyytiä puolen Suomen verran.

Kotimaa
Kurkkuja kasvihuoneessa.
Toni Pitkänen / Yle

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kasvatettu ja pakattu salaatti viedään logistiikkakeskukseen Helsingin kupeeseen liki 400 kilometrin päähän.

Lastin purkamisen ja uudelleen lastaamisen jälkeen logistiikkakeskuksissa salaatit kuljetetaan logistiikkakeskuksesta muun muassa takaisin kasvatuspaikkakunnan kauppoihin.

Esimerkiksi Viherkasteen kasvihuoneelta Joensuun läheltä lähtenyt salaattipussi on tuolloin matkannut jo reilut 700 kilometriä.

– Hakevat vauhtia, hymähtää Viherkasteen yrittäjä Erkki Nylund.

Salaatti ei ole ainoa elintarvike, jota kuljetaan satoja kilometrejä. Iso osa elintarvikkeista käyvät kääntymässä keskusliikkeiden logistiikkakeskuksissa kehäkolmosen sisäpuolella.

– Näppituntuma on, että suurin osa elintarvikkeista kuljetetaan kauppaliikkeiden logistiikkakeskuksiin, Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan apulaisprofessori Heikki Liimatainen arvioi.

Liimatainen kertoo, että kuljetuskustannukset ovat niin pieniä, että ruuan kuljettaminen Etelä-Suomeen ja sieltä takaisin muualle Suomeen kannattaa.

Yrittäjä Erkki Nylundin mukaan isot keskusliikkeet ovat kuitenkin yrittäjälle helppoja asiakkaita, koska tuotteita lähtee rekkalasteittain.

Toisaalta isoilla ostajilla on enemmän sananvaltaa myös sopimuksia tehtäessä - ja sopimuksesta riippuen tuottaja voi maksaa myös osan rahdista.

– Itse ei olisi kuitenkaan järkeä kuljettaa, kasvihuoneyrittäjä toteaa.

Osan tuotteista paikallinen juurespakkaamo tosin pystyy toimittamaan suoraan lähialueille, mutta Nylundin mukaan vain pienen osan.

Tuore leipä matkustaa tunteja kauppoihin

Uunituore leipäkin voi olla matkustanut tuntikausia rekassa halki Suomen.

Suomen myydyintä leipää eli Vaasan ruispaloja leivotaan kuudessa leipomossa: Vantaalla, Tampereella, Kuusankoskella, Kuopiossa, Seinäjoella ja Kiimingissä. Vaasan kilpailija Fazer puolestaan leipoo kilpailevaa tuotettaan ruispuikuloita Lahdessa ja Oulussa.

Näiltä paikkakunnilta suositut leivät rahdataan kumipyörillä kauppoihin ympäri Suomen.

Logistiikka ratkaisee tuloksen

Suurten leipomoyritysten markkina-alueena on koko Suomi. Kun tuotteilla halutaan saavuttaa mahdollisimman moni suomalainen joka päivä, kuljetusten järjestelyt ratkaisevat onnistumisen.

– Toimiva logistiikka on meille ensiarvoisen tärkeää, Vaasan viestintäpäällikkö Mari Perander toteaa.

Kuljetusten enimmäispituuksia ei kuitenkaan saa selville kysymällä.

– Vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Pyrimme välttämään turhaa kuljettamista ja hyödynnämme myös paluukuormia, muotoilee Perander.

"Ei välttämättä ekologista"

Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan apulaisprofessori Heikki Liimatainen sanoo, ettei elintarvikkeiden kuljettaminen ole välttämättä ekologista.

– Turha kuljettaminen ei välttämättä ole hyväksi, mutta suurten kuormien kuljettaminen on, Liimatainen kertoo.

Joensuulaisen leipomoyrittäjän mukaan varsinkin valistuneet kuluttajat ovat alkaneet suosia paikallisia tuotteita.

– Muutos on aika hidas, mutta kyllä pienet leipurit hyötyy tästä koko ajan enemmän. Ihmiset näkevät lähellä tehdyn, paikallisia raaka-aineita käyttävän tuotteen edut ja sen, että verotkin jäävät lähelle, Hannu Voutilainen Heinosen Leipomosta uskoo.