_Väinämöisen venematka_lla Tapiolan immet puhkuvat kevättä ja elinvoimaa surumielisen tietäjän rinnalla. Gallen-Kallela kuvasi aikanaan teosta näin:”hopeaiset juovat tyvenen veden pinnalla karehtivat tulevien intohimojen airuina”.

Lopullinen versio teoksesta kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin, mutta luonnos roikkuu pian pohjanmaalaisen yrittäjäpariskunnan olohuoneessa. Pari voitti torstaina Hagelstam & Co:n keväthuutokaupassa tiukan tarjouskilpailun.

Luonnoksen lähtöhinta oli 30 000 euroa, mutta kaupat tehtiin 52 000 eurolla. Ulkomaisiakin ottajia työlle olisi ollut, kertoo huutokauppatalon intendentti Maria Ekman-Kolari.

– Näin merkittäviä töitä tulee häneltä harvoin myyntiin, meillä tällainen tilanne on ollut edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Useampi keräilijä olisi halunnut tämän itselleen, ja varmaan jatkossa yhä harvempi Gallen-Kallelan teos jää Suomeen. Tämä oli kolmas kansainvälinen huutokauppamme, jossa Gallen-Kallelan hinnat ovat nousseet.

Hagelstam & Co myi torstaina lähtöhintaa suuremmalla summalla kolme muutakin taitelijan työtä, mutta isoin kauppa oli Väinämöisen venematkan luonnos. Huutokauppatalo ottaisi mieluusti enemmänkin Gallen-Kallelaa myyntiin ja huipputeoksia etsitään myyntiin koko ajan.

Helene Schjerfbeckin teosten huimiin hintoihin Gallen-Kallelalla on vielä kurottavaa, mutta välimatka kapenee. Gallen-Kallelan kysyntä on kasvanut paitsi keräilijöiden keskuudessa, niin myös museomaailmassa tasaisesti runsaan kymmenen vuoden ajan. Seuraavana jonossa on Albert Edelfelt, listaa Ateneumin intendentti Sointu Fritze.

– Suomalainen klassinen, vanhempi taide on kaikkiaan kovassa kurssissa nyt. Se liittyy sekä taiteen laatuun, museoiden suomalaisen taiteen hyväksi tekemään työhön ja todella hyviin verkostoihin, että luultavasti myös ihan siihen, että Suomi on nyt muutenkin maailmalla trendikäs ja jännä.

Yksi keskeinen tekijä Gallen-Kallelan kiinnostavuuteen riippuu Lontoossa National Galleryn seinällä. Museo osti yhden neljästä Keitele-maalauksesta vuonna 1999 hinnalla, joka oli siihen asti korkein suomalaistaiteilijan taulusta maksettu. Nykyrahassa se vastaisi noin 470 000 euroa: summaa, jolla kauppoja ei enää syntyisi. Vaikka taiteilija oli tuottelias, tulee hänen töitään harvoin myyntiin.

Keitele-teos on kasvattanut Gallen-Kallelan mainetta muutenkin, kuin olemalla näytillä Lontoossa. Ateneum toteutti vajaat neljä vuotta sitten Symbolismin maisema -näyttelyn yhteistyössä hollantilaisen Van Gogh -museon ja Skotlannin kansallisgallerian kanssa. Kahvipöytäkirjaksi suunnitellun, suositun näyttelyluettelon kannessa komeili Keitele.

Ihan yhden taulun varassa ei Gallen-Kallelan maailmanmaine kuitenkaan lepää, muistuttaa Sointu Fritze.

– Hän oli kansainvälisesti erittäin hyvin verkostoitunut kansainvälinen taiteilija.