1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sápmi

Punkkitutkimus: Punkki ei vaikuttaisi levinneen pohjoisemmaksi

Idästä Suomeen levinnyt taigapunkki on jo päälaji Meri-Lapin ja Oulun punkkihavainnoissa, käy ilmi Turun yliopiston viime kesänä tekemästä kartoituksesta. Luotettavien punkkihavaintojen raja ei ole kuitenkaan siirtynyt Rovaniemeltä pohjoisemmaksi. Taigapunkin rinnalla Pohjois-Suomessa tavataan edelleen tuttua puutiaista, kertoo Turun yliopiston biologian jatko-opiskelija Maija Laaksonen.

Kuva: Iines Jakovlev / Yle

Turun yliopisto pyysi viime kesänä näytteitä punkkihavainnoista kaikkialta Suomesta. Tarkoitus oli kartoittaa, kuinka paljon idästä maahan levinnyttä taigapunkkia esiintyy eri alueilla. Kirjeitä tuli oin 6 700, ja punkkinäytteitä noin 20 000.

Taigapunkki on puutiaisen tavoin puutiaisaivokumeen ja borreoloosin levittäjä.

– Lapin läänissä suurimmat määrät tulivat Kemin ja Tornion korkeudelta ja rannikkoalueelta, kertoo biologian väitöskirjaa aiheesta tekevä Maija Laaksonen Turun yliopistosta.

Viimeisin kattavat tutkimus on tehty 1960-luvulla, silloinhan punkkeja ei vielä ollenkaan löydetty Lapista.

– Viidenkymmenen vuoden aikana ne ovat levinneet tänne pohjoiseen. Pohjanlahden rannikko on runsastunut selvästi. Nyt havaintoja tulee Etelä-Lapistakin.

Taigapunkki kestänee kylmää puutiaista paremmin

Puutiaistakin toki esiintyy vielä, mutta varsinkin Torniossa, Kemissä, Simossa ja Oulussa taigapunkki alkaa olla jo päälaji.

– Rannikkoalueella on molempia, mutta selkeästi enemmän on taigapunkkeja. Sisämaassa havaintoja on paljon, paljon vähemmän, mutta niitä on molempia lajeja sielläkin.

Laaksosen mukaan Oulun seudulta taigapunkkihavaintoja tuli jopa yllättävän paljon.

Sekä taigapunkin että puutiaisen leviäminen pohjoisemmaksi näyttää tällä hetkellä pysähtyneen.

– Rovaniemen korkeudelta oli muutama ja yksittäisiä havaintoja tuli Sodankylän suunnalta ja Kolarista ja Sallasta tuli joitain. Mutta niitä on niin harvassa, että luotettavin levinnäisyysalue on siinä Lapin läänin eteläosissa, kertoo Maija Laaksonen tutkimuksen annista.

Taigapunkkia on tutkittu vielä vähän. Näyttää siltä, että se saattaisi kestää paremmin kylmää kuin puutiainen, Maija Laaksonen sanoo.

– Vähän ollaan sitä tutkittu. Taigapunkki saattaisi kestää paremmin kylmää, karuissa olosuhteissa kuin puutiainen.

Taigapunkin arvioidaan tuoneen alun perin Suomeen puutiaisaivokuumeen ärhäkämmän muodon. Myös puutiainen voi levittää kyseistä kuumetta, nyt kun lajit elävät rinta rinnan.

– Molemmat punkkilajit pystyvät kantamaan sekä TBE-viruksen Siperian muotoa että eurooppalaista muotoa, Maija Laaksonen sanoo.