Sodan pakopaikasta piknik-paikaksi – Kajaanin linnanraunioilla nautittiin omia eväitä jo 1800-luvulla

Kajaanin linnan antautumisesta ja räjäytyksestä suuren Pohjan sodan aikana tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi linnan rauniot "räjäytetään" valtakunnallisten kotiseutupäivien aikana 4.–7.8.2016.

ilmiöt
Linnanraunioiden oviaukko, jossa on kaariholvi.
Hanne Kinnunen / Yle

Kainuun museossa on syyskuun alkuun asti esillä Rauniolinna kaupungin sydämessä -näyttely, joka kertoo raunioiden aikaista historiaa. Museonjohtaja Antti Mäkinen kertoo, että ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita linnanraunioiden historiasta. Linnanraunioilla järjestetyt tapahtumat vetävät puoleensa, samoin kuin linnanraunioita käsittelevät esitelmät.

– Tietysti se on monelle arkipäiväinen kohde, jonka yli vain huristellaan siltaa pitkin, mutta linnanrauniot kiehtovat myös mielikuvitusta. Kaikkia yksityiskohtia kun ei tiedetä, niin niistä esitetään kysymyksiä.

Mäkisen mukaan siltaa ei tarvitsisi purkaa, sillä siinä tapauksessa linnanraunoiden saavutettavuus kärsisi. Silta on myös tärkeä kulkuväylä pelastuslaitokselle.

– Siltaa voisi kuitenkin kaventaa yksisuuntaiseksi sekä leventää jalankulkijoiden väylää, ja lisätä mahdollisesti kaistoja Koivukosken siltaan. Näkökulmia on kuitenkin monia, ja tämä on vain minun mielipiteeni.

Hyvä valmistautuminen ei pelastanut linnaa

Ennen linnan räjäytystä oli jo käynnissä suuri Pohjan sota, joka tunnetaan myös isovihan nimellä. 1700-luvun alussa Kajaanin linnan muurien ja kattojen päälle koottiin turvetta, jolla pyrittiin estämään muurien sortuminen vihollisten tykkien laukoessa. Talvella 1716 koko Kajaanin kaupunki oli jo tyhjentynyt asukkaista, jotka olivat lähteneet pakoon. Ne muutamat, jotka eivät halunneet lähteä pakoon, menivät linnaan vihollista suojaan.

– Viholliset vartioivat linnaa jatkuvasti, jotta kukaan ei pääsisi linnaan eikä pois sieltä. Kerrotaan, että vihollisjoukkojen sotilaita olisi ollut tuhansia, jotka olivat asettuneet laajemmalle alueelle esimerkiksi Paltaniemen kyläyhteisöön.

– Kaupunkilaiset joutuivat polttamaan omia talojaan lähtiessään, että vihollinen ei voisi käyttää niitä asuinsijoina.

Vanha kuva Kajaanin linnanraunioista, jossa näkyy vanha puusilta. Linnanrauniot ovat huonossa kunnossa, pelkkänä kivikasana.
Ennen kunnostamista linnanrauniot olivat erittäin huonossa kunnossa. Saari on rakennettu linnan ympärille vasta myöhemmin.Kainuun museon arkisto

Talvella 1716 linnassa ollut 50 hengen joukko antautui ja luovutti linnan venäläisille. Venäläiset räjäyttivät linnan sen omalla ruudilla, jota säilytettiin linnassa. Muurit sortuivat, ja muureille ja katolle kootun turpeen ja mullan takia linna näytti räjähdyksen jälkeen lähinnä kukkulalta.

Ilkivaltaa jo 1800-luvulla

Viime vuosien kunnostuksen myötä linnanraunioiden käyttö on lisääntynyt paljon, Antti Mäkinen kertoo.

– Nykyään se kuuluu Metsähallitukselle, joka näkee linnanrauniot luontokohteena. Siellä tarkkaillaan paljon lintuja ja kalastetaan.

Rauniot ovat vakiinnuttaneet asemansa kaupunkilaisten sydämessä viihtyisänä ja helppona, vapaasti käytettävänä paikkana. Piknikkien ohella linnanraunioita käytetään myös paljon erilaisiin tapahtumiin, kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin. Linnanraunioita saa käyttää hienovaraisesti vapaasti, mutta muuten tulee kysyä lupa kaupungilta, Mäkinen muistuttaa.

Linnanrauniot kiehtovat myös mielikuvitusta.

Antti Mäkinen

Uutena käyttötapana nykyään on pop up -ravintoloiden pitäminen ja kansallispukujen esittely, Mäkinen kertoo. Linnanraunioilla ja puistoalueilla sen ympärillä järjestetäänkin elokuussa jo toista kertaa Linnanvirta-tapahtuma, joka osoittautui viime vuonna toimivaksi tapahtumaksi.

– Tiettyjä ongelmia vapaassa käytössä kuitenkin on. Kävijöiden tulisi muistaa kohteliaisuus muita kohtaan ja yleinen siisteys, ja viedä roskat roskalaatikkoon.

Ikkuna linnanrauniolla, josta näkyy linnanraunioiden sisälle.
Linnanrauniot ovat monen lapsen mieluisa leikkipaikka.Hanne Kinnunen / Yle

Ilkivalta ilmiönä on vanha, jo 1800-luvulta lähtöisin oleva, jolloin nuoret miehet koettelivat voimiaan ja heittivät muureilta kiviä veteen, Mäkinen kertoo. Jo niihin aikoihin linnanraunioilla nautittiin myös omia eväitä. Viime vuosikymmenten ongelmana kuitenkin on ollut graffitien ja tägien teko.

– Niiden puhdistaminen on vaikeaa, Mäkinen harmittelee.

Linnanraunioilla on myös matkailullista merkitystä, ja varmaan monet kajaanilaiset vievät vieraansa katsomaan linnanraunioita. Sillä on tärkeä symbolinen merkitys kajaanilaisille, ja onhan linna ollut Kajaanin vaakunassakin kautta aikain, Mäkinen toteaa. Rauniolinna on Pohjois-Suomen ainut ja Euroopan pohjoisin linna, ja sillä on ollut vaikutusta alueen kehitykseen.

Linnan tarinan jatkuminen infrastruktuurissa

Linnanraunioiden kiviä on käytetty sanomalehtikirjoituksien mukaan vanhan puusillan silta-arkkuihin täytteeksi silloin, kun siltaa on kunnostettu, Mäkinen kertoo. Myös 1840-luvulla valmistuneeseen tervakanavaan on siirretty joitain kiviä linnalta. On huhuttu myös, että kaupungin rakennuksiin olisi käytetty linnanraunioiden kiviä.

– Se on vähän sellainen urbaanilegenda, josta on sanomalehdissä mainittu, mutta varsinaisia todisteita ei ole, Mäkinen tarkentaa.

– Keskusta-alueen vanhojen talojen kivijalkojen kivet ovat suhteellisen säännöllisiä, kun linnan kivet taasen ovat luonnonmukaisia. Siinä mielessä on epätodennäköistä, että linnanraunioiden kiviä olisi suurissa määrin käytetty.