Ruotsin kielen puhuminen tulee yo-kokeisiin muutaman vuoden päästä

Ylioppilastutkinnon kotimaisiin kieliin eli ruotsiin ja suomeen on tulossa suullinen koeosuus jo vuonna 2020. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kehittävät tätä varten tietokoneavusteista suullisen kielitaidon mittausjärjestelmää.

Kotimaa
Jokaiseen ylioppilastodistukseen kohopainettu logo on Pallas Athene, kreikkalaisen mytologian viisauden, tieteen ja taiteen jumalatar.
Tapio Rissanen / Yle

Ylioppilastutkinto mullistuu jo ensi syksynä, kun ensimmäiset sähköiset kokeet kirjoitetaan saksasta, filosofiasta ja maantiedosta. Kaikki aineet kirjoitetaan sähköisinä keväällä 2019.

Seuraavan mullistus on kuitenkin jo nurkan takana, sillä Ylioppilastutkintolautakunta on tehnyt päätöksen sisällyttää suullinen koe suomen ja ruotsin kielikokeeseen vuonna 2020. Tämän mahdollistavat yo-kokeen sähköistäminen ja puheteknologian kehitys.

– Suullinen osuus kielikokeissa olisi ollut tarpeellinen jo kymmeniä vuosia, mutta siinä on ollut käytännön hankaluudet, miten saamme kymmeniltätuhansilta kokelailta suoritukset yhtä aikaa ja miten saamme ne keskitetysti arvosteltua. Nyt olemme saaneet avuksi tehokkaimmat toimijat puheen ja signaalin tunnistamisen sekä fonetiikan alalla, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén.

Ylioppilaslautakunnan kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén on mukana hankkeessa, joka tähtää suullisen osuuden tuomiseen ruotsin ja suomen kielen ylioppilastutkintokokeeseen.
Ylioppilaslautakunnan kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén on mukana tuomassa suullista kielikoetta ruotsin ja suomen kielen yo-kokeisiin.Tapio Rissanen / Yle

Ruotsinkielinen säätiö rahoittaa tutkimusta

Hildén tarkoittaa tehokkaimmilla toimijoilla Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitosta ja Käyttäytymistieteiden laitoksen fonetiikan oppiainetta sekä Aalto-yliopiston Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitosta. Poikkitieteellisesä tutkimus- ja kehitystyössä ovat mukana myös Ylioppilastutkintolautakunta, Jyväskylän yliopisto, Suomen kieltenopettajien liitto ja Opetushallitus.

Hankkeessa yhdistyvät siis puheentutkimuksen tekniset, foneettiset ja pedagogiset näkökulmat.

Hanketta rahoittaa ruotsinkielinen säätiö Svenska folkskolans vänner.

Mikä on tarpeeksi sujuvaa puhumista?

Tutkijat joutuvat ratkaisemaan monta ongelmaa. Automaattinen puheentunnistus osaa arvioida ääntämisen laatua sekä tekstin sanastoa ja rakenteita, mutta millainen on lopulta tarpeeksi sujuvaa ruotsin ääntämistä? Kieli voi olla ymmärrettävää, vaikka se ei ole kieliopillisesti täydellistä, esimerkiksi jos sanojen suvut eivät muistu mieleen.

YTL:n kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén kertoo, että vasta myöhemmin päätetään, missä suhteessa mitäkin painotetaan kokonaisarvosanassa.

– On olemassa fonologisia malleja, joita vertaamalla pystytään hyvinkin tarkasti katsomaan poikkeamia esimerkiksi syntyperäisen tai tavoitellun tyyppisestä ääntämyksestä. Mutta vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita koneen on vaikeampi havaita. Sanaston laajuutta voidaan laskea numeerisesti, samoin jonkin verran oikeinkirjoitusta.

Oma opettaja tarkistaa koneen lisäksi

Tarkoitus on, että koneen jälkeen vielä oma kielenopettaja tarkistaa suullisen kokeen koululla. Vastaus menee vielä sensoreiden arvioitavaksi, jos kone on sitä mieltä, että kokelaan vastauksissa on epäselvää tai jos kysymys ei sovi koneellisesti arvioitavaksi.

– Jos puheentunnistusteknologia kehittyy riittävästi, kone saattaa selviytyä koko arvioinnista, mutta vielä se ei ole lähinäköpiirissä, Hildén sanoo.

Hildénin mukaan koneelliset koearviot tulevat säästämään kustannuksia, nopeuttamaan yo-kokeita sekä myös standardisoimaan kokeen arviointia.

Hän vakuttaa, että suullisesta kokeesta selviytyy kyllä kokelas, joka tekee opettajien antamat tehtävät ja harrastaa vierasta kieltä koulun ulkopuolella puhumalla kavereiden kanssa, netissätai matkoilla.

Thomas von Boguslawski
Ylen toimittaja Thomas von Boguslawski testasi helmikuussa ruotsin kielen testikoetta.