1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sonta ei kiinnosta tutkijoita – valtavien lantajärvien kasvihuonepäästöt tutkimatta

Tietokirjailija Risto Isomäen mukaan teholihantuotanto on iso kasvuohuonekaasujen tuottaja. Suurtilojen metaania tuottavat lietejärvet ovat Isomäen mukaan ongelma johon kukaan ei halua tarttua.

Kotimaan uutiset
Risto Isomäki
Tietokirjailija Risto Isomäki käsittelee uudessa kirjassaan lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen. Isomäki väittää, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on jättänyt huomioimatta useita tärkeitä ja suoraan lihantuotantoon liittyviä kasvihuonekaasujen lähteitä.

Tietokirjailja Risto Isomäki kurmuttaa Ylen aamu-tv:ssä nykyistä lihantuotantoa. Uudessa kirjassaan;_ Meat, milk and climate_ tietokirjailija käsittelee lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen.

FAO:n mukaan nautakarjan ja muut maatilojen eläimet aiheuttavat 18 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Worldwatch-instituutin mielestä jopa 50 prosenttia kasvihuonepäästöistä on ihmisen toiminnan aiheuttamaa.

Isomäki selvittää uudessa kirjassa mistä iso eri johtuu?

Isomäen mukaan FAO on jättänyt huomioimatta kasvihuonekaasujen päästökohteita. Niitä ovat muun muassa metaania tuottavat kosteikot, jotka luokitellaan luonnollisiksi, vaikka ovat Isomäen mukaan selvästi karjan aiheuttamia.

Mikä voisi olla vähemmän innostava tutkimuskohde kuin valtavat lantajärvet.

Risto Isomäki

Toinen tutkimaton kasvihuonekaasujen lisääjä Isomäen mielestä on karjatilojen lietealtaat, jotka ovat saaneet lillua tutkijoilta rauhassa.

– Mikä voisi olla vähemmän innostava tutkimuskohde kuin valtavat lantajärvet. Kuka haluaisi elämänuraksi valita tällaisen lantajärven tutkimisen, Isomäki sanoo.

Erityisen huolissaan Isomäki on siitä, että monissa maissa suunnitellaan jopa lihantuotannon tuplaamista.

– Nykyään ollaan Yhdysvaltojen mallin mukaan siirtymässä yhä voimakkaammin teolliseen lihantuotantoon. Syntyy valtavia lantajärviä, jotka eivät pidä maaseutua elävänä, vaan tappaa maaseudun. Niiden [maaseudun] rooliksi jää kärsiä vesien pilaantumisesta ja massiivisista hajuhaitoista, Isomäki sanoo.

Isomäen mukaan ennen vanhaan tilat olivat pieniä, mutta myös asiat olivat maatalouden osalta paremmalla tolalla.

– Lanta ei ollut kovinkaan iso ongelma, se pystyttiin käyttämään lannoitteena.

Isomäen mukaan toivo elää kuitenkin elintarviketeollisuuden kehittämissä keinolihoissa, kuten hittituotteeksi nousseessa nyhtökaurassa.

– Siinä hiilijalanjälki on jopa 98 prosenttia pienempi kuin lihalla, Isomäki korostaa.

Lue seuraavaksi