Hossan mysteeri on taas pian ihmisten ulottuvilla – tuplaako uusi katselulava Värikallioiden kävijämäärän?

Suomussalmen Hossan tulevan kansallispuiston kärkikohteen, Värikalliot, tavoittaa pian entistä paremmin. Kivikautisessa paikassa kohtasivat taivas, maa ja tuonela, myöhemmin itä ja länsi. Muinainen mysteeri kysyy nykyihmiseltä olevaisuuden merkityksestä – kuka minä olen?

luonto
Hossan Värikalliot.
Värikallioille johtavasta puisesta katselulavasta ei ole enää paljoa jäljellä. Nyt Hossaan on rakennettu uusi leveämpi lava.Suomussalmen kunta

Hossan Värikalliossa (siirryt toiseen palveluun) on tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia. Ne on maalattu suojaisaan kalliopintaan punamullalla, eikä niiden tarkka tarkoitus ole selvillä. Metsähallituksen kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervosen mukaan Värikallioiden merkitys Hossan tulevalle kansallispuistolle on suuri.

– Tämä on tulevan kansallispuiston yksi hienoimmista kohteista, Kainuun arvokkaimpia arkeologisia kohteita, Hossan mysteeri. 

Runsaat eläin- ja ihmishahmot kertovat paikan olleen hyvin tärkeä selkosilla asuneille ihmisille. Paikan valinnassa myös akustiikalla voi olla iso merkitys – tehtiinhän ne silloisen valtaväylän varteen, vesireitin kupeeseen, sanoo Tervonen.

– Vesi oli keskeinen liikkumisen muoto. Jokainen aikakausi tekee tietysti Värikalliosta oman tulkintansa, mutta varmasti ihmisen elämä on yritetty kuvata sen ajan näkemyksestä käsin. Ehkä tänne kokoonnuttiin illanviettoon tai yritettiin jäsentää miksi talvella on kylmä ja miksi kesällä paistaa ja miksi hirvi käyttäytyy niin ja mitä tämä kaikki ihan oikeasti merkitsee. 

Suomussalmen Hossan Värikalliossa on tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia.
Kalliossa olevista hahmojen merkityksestä on tehty erilaisia tulkintoja. Niko Mannonen / Yle

Kysymykset ovat perustaltaan samoja, joita nykyihminen tekee itselleen miettiessään itseään ja olevaisuuttaan, sanoo Tervonen.

– Jotenkin se oma maailmankuva täytyi selittää. Nykyisin käydään kirkossa ja tehdään muita asioita. Retkeilijälle tämä on paikka, jossa hän jäsentää omaa historiasuhdettaan ja miettii, mitä nämä hahmot hänelle kertovat ja mikä on tämä olevaisuuden merkitys, kuvaa Tervonen Värikallion vaikutuksia. 

Edes kristinuskon levitessä sen tuhovimma pakanallisia kohteita vastaan (siirryt toiseen palveluun) ei ole päässyt Värikalliota tuhoamaan. Kalliossa on 40–60 maalausta, osa hyvin vaikeasti tulkittavia.

– Itse asiassa kristinusko tuli hyvin hitaasti Suomeen, että varmasti tänäkin päivänä on sellaisia merkkejä kristinuskon rinnalla, jotka liittyvät pakanakauteen ja luonnonuskoon. Ja tämä Värikallio on niitä alkukoteja sen (luonnonuskontojen) tarinaperinteen alkamiselle. 

Mysteeriä ei hötkyilemällä pääse katsomaan

Värikallioille tehtiin ensimmäinen katselulava jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Nyt puisesta lavasta ei ole paljoa jäljellä. Kaiderakenteet purettiin jo viime talvena ja loput puut uitetaan jokea pitkin pois kesäkuussa.

Heinäkuussa paikalla on jo uusi, entistä leveämpi lava, johon pääsee myös kanootista helposti. Myös läheinen kota laajennetaan ottamaan vastaan entistä suurempia ryhmiä.

Korkea kallio, jonka päällä on vanhoja puita ja muutamia keloja.
Värikallion lähimaasto on hyvin vaikeakulkuista.Heikki Rönty / Yle

Helposti ei Värikallioille silti pääse. Kävelymatkaa kertyy kolmisen kilometriä lähimmän autotien päästä. Matka ei kuitenkaan ole ylivoimainen, sanoo puistomestari Sauli Parviainen.

– Nämä maastot ovat vaativia. Mutta kyllä tuon matkan pystyy sanotaanko koulukas jo hoitamaan. Sylivauvat pitää tulevaisuudessakin kantaa tänne, sanoo Parviainen. 

Katselulavan teko ei jätä jälkiä luontoon

Uusi katselulava on teräsrakenteinen. Haastetta rakentamiseen tuo tuleva kansallispuiston status – maastoon ei saa jättää jälkiä.

– Kyllä se haastetta on asettanut suunnittelijoille ja rakentajillekin. Uusi lava tulee paikalle helikopterikuljetuksena, osina ja se kootaan paikan päällä.

Huonokuntoinen katselulava järvessä kallioisella rannalla
Vanhan katselulavan purkuaminen on jo aloitettu.Heikki Rönty / Yle

Kopteri tuo paikalle myös uuden kodan rakenteet ja vie vanhan pois. Valmiina uusoi lava on jo heinäkuussa, parahiksi kesälomakaudelle.

Parviainen uskoo uusien rakenteiden jopa tuplaavan Värikalliolla kävijöiden määrän. Nyt retkeilyalueella vierailee noin 55 000 ihmistä vuodessa ja heistä Värikalliolla reilu 4000.

– Epäilemättä tämän paikan kunnostaminen auttaa siihen, mutta kun Hossasta päätettiin tehdä kansallispuisto, niin varmasti se näkyy kävijämäärissä. Kiinnostus on sen verran kovaa, sanoo Parviainen.