RKP:n puheenjohtajaehdokkaat eri linjoilla Natosta

Puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja Turun puoluekokouksessa 12. kesäkuuta. Kokouksen luonnoksessa Suomi on Naton jäsen vuonna 2025.

politiikka
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

RKP:n lähestyvässä puoluekokouksessa käydään takuuvarmasti mielenkiintoista keskustelua Suomen suhteesta sotilasliitto Natoon. Jo kokouksen luonnospapereissa lyödään lukkoon päivämääriä. Kokouksen päätähtien, puheenjohtajaksi pyrkivien ehdokkaiden, Nato-mielipiteet eroavat toisistaan.

Ruotsalaiselle kansanpuolueelle valitaan uusi puheenjohtaja Turun puoluekokouksessa 12. kesäkuuta. Kokouksessa käsitellään myös puoluekokousluonnoksen visiota, jossa Suomi on Naton jäsen vuonna 2025.

Puheenjohtajavaalissa on kolme ehdokasta, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Anna-Maja Henriksson sekä puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Ida Schauman. Kaikki johtajaehdokkaat kannattavat Suomen liittymistä sotilasliittoon.

Kansanäänestys jakaa ehdokkaita

Eri linjoilla ehdokkaat ovat jäsenyyttä edeltävän kansanäänestyksen tarpeellisuudesta. Anders Adlercreutzin mielestä sotilasliittoon liittyminen ei edellyttäisi kansanäänestystä.

– Minun mielestäni ei. Tämän tulisi olla eduskunnan päätettävissä. Kansanedustajat on kuitenkin valittu äänestyksissä ja mielestäni on luontevaa, että he kantavat tästä vastuun, perustelee Adlercreutz.

Anna-Maja Henriksson ja Ida Schauman pitävät ennen Natoon liitymistä järjestettävää neuvoa-antavaa kansanäänestystä välttämättömänä.

Henriksson vertaa mahdollista Nato-jäsenyyttää Suomen liittymiseen EU:n jäseneksi vuonna 1995.

– Silloinhan päädyttiin myös siihen, että kansalaisten pitää saada sanoa oma mielipiteensä. Edustan myös nyt sitä kantaa, että Nato on sen verran laaja kysymys, että olisi hyvä kysyä kansalta.

Schauman on samoilla linjoilla.

– Minun mielestäni tämä on niin tärkeä ja iso asia, että kansanäänestys, ainakin neuvoa-antava kansanäänestys, olisi oikea tie tässä asiassa.

Suomi Natoon vuonna 2025?

Turun puoluekokouksessa käsitellään puoluekokousluonnosta, jonka visiossa Suomi on Naton jäsen vuonna 2025.

Henriksson ei löisi vielä lukkoon päivämääriä.

– Ei välttämättä ole nyt viisaata lyödä lukkoon vuosilukua jo nyt, vaan tässä pitää käydä avointa, hyvää keskustelua.

Adlercteutzin mielestä kirjaus on luonteva johtopäätös tähänastisesta kehityksestä.

Schauman on ollut puoluehallituksen jäsenenä päättämässä kirjauksesta. Puoluehallitus joutui muuttamaan alkuperäisen lausunnon puoluevaltuuston toiveiden mukaiseksi.

Ruotsi on tärkeä

Henrikssonin mielestä juuri nyt on tärkeintä, että Suomi lisää entisestään yhteistyötään Ruotsin kanssa. Hän kiittelee edellisen puolustusministeri Carl Haglundin (rkp.) ja nykyisen puolustusministerin Jussi Niinistön (ps.) tällä saralla tekemää hyvää työtä.

Adlercreuz pitää Naton vaihtoehtona pohjoismaista ja transatlanttista yhteistyötä. Nato-jäsenyys on hänen mielestään kuitenkin lähempänä realismia.

– Pidän Nato-vahtoehtoa todennäköisempänä. Jos saadaan järkevä pohjoismainen paketti jossa on transatlanttinen ulottuvuus, niin kyllä voisi hyvällä syyllä pitää sitä mieluisampana, mutta arvelen, että se on epätodennäköisempi kuitenkin.

Schauman tukee varovaisesti Nato-jäsenyyttä. Hän liittyisi Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.

– Mielestäni on tärkeää, että jos Suomi liittyy Natoon, että Suomi liittyy sitten samaan aikaan kuin Ruotsi.

Naton vastustajasta sen kannattajaksi muuttunut Schauman kokee asian edelleen ristiriitaisena.

– Olen ennen ollut Nato-kriittisempi ja tunnistan edelleen asiassa sisäisen ristiriidan pasifistipuolen ja realistisen poliititsen puolen välillä.