Välimereltä pelastustehtävistä palannut: Järkyttävimmätkään kuvat eivät kerro, miltä hätä näyttää paikan päällä

Neljän kuukauden komennuksen aikana Merikarhu kohtasi yhteensä 2 649 ihmistä. Huonokuntoisissa ja ylilastatuissa kumiveneissä saattoi olla kerralla jopa 80 matkustajaa, heistä iso osa naisia ja lapsia.

Kotimaa
Miehistö kannella
Jyrki Lyytikkä/Yle

Maanantaiaamuna Helsingin aurinkoiseen Eteläsatamaan rantautui 7 000 kilometrin matkan seilannut Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu.

Välimereltä toukokuun 10. päivä kotimatkansa aloittanut Merikarhu lähti Helsingistä tammikuun alussa, mutta aluksen kahdelle miehistölle muuttui matkan aikana muukin kuin maisema.

Neljän kuukauden komennuksen aikana Merikarhu kohtasi yhteensä 2 649 ihmistä. Huonokuntoisissa ja ylilastatuissa kumiveneissä saattoi olla kerralla jopa 80 matkustajaa, heistä iso osa naisia ja lapsia.

Vaikka Merikarhun miehistön tehtävät Välimerellä olivat teknisesti vastaavia kuin ne, mihin Suomessa on kouluttauduttu, oli yksi asia toisin.

– Se ihmisten hätä ja kärsimys, kun sen näkee paikan päällä... Se on se, mihin ei oikeastaan voi kuin vain yrittää valmistautua. Ja tapahtuneen jälkeen yrittää purkaa koettu, Merikarhun päällikko Tuomas Luukkonen toteaa.

Alus miehistöineen osallistui Välimerellä Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston Frontexin koordinoimaan Poseidon Rapid Intervention -operaatioon. Suomalaiset siis valvoivat Kreikan ja Turkin välissä olevaa merialuetta, pelastivat ihmisiä joutumasta merihätään, etsivät salakuljettajien veneitä ja tekivät rajapartiointia.

– Paljon tehtiin ja paljon opittiin, Luukkonen tiivistää.

Miehistö kannella puhuttelussa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Lapsi jäi mieleen

Yksi isoimmista, ja Luukkosen mukaan mieleenpainuvimmista, tehtävistä sattui Merikarhun ollessa jo kotimatkansa alussa.

Rooman meripelastusjohtokeskus pyysi suomalaisalusta johtamaan pelastustyötä keskisellä Välimerellä, noin 280 kilometrin päässä Sisiliasta itään. Noin 20-metrisen aluksen kyydissä oli liki 300 ihmistä.

– Se oli puhdas meripelastustehtävä.

Valtaosa tehtävistä oli ihmismäärältä pienempiä, mutta Luukkonen kuvaa suoritettuja tehtäviä henkisesti ja fyysisesti raskaiksi.

Suoritettujen tehtävien jälkeen Merikarhun miehistö kävi läpi tapahtunutta pohtien, mikä jäi vaivaamaan ja olisiko jotain voinut tehdä toisin.

Pelastatuista ihmisistä mieleen jäi erityisesti yksi, eikä vain Luukkoselle, vaan muillekin miehistössä.

– Huonossa kunnossa pelastushetkellä olleen lapsen kuntoa tiedustelimme jälkikäteen, oli helpottavaa kuulla, että hän selvisi.

Miehistö kannella.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hätä konkretisoitui

Luukkonen sanookin seuraavansa keskustelua pakolaiskriisistä komennuksen jälkeen toisenlaisin silmin.

Vaikka kulunut vuosi on kuljettanut kaikkien eurooppalaisten verkkokalvoille kasapäin valokuvia ja videomateriaalia ihmisten hädästä, eivät ne ole Luukkosen mukaan täysi viesti alueelta. Hätä konkretisoituu vasta paikan päällä.

– Järkyttävimmätkään kuvat eivät pysty viestimään sitä, mitä siellä tapahtuu ja miltä siellä näyttää.