Selvitysryhmä: Asiakkaan valitsema sosiaali- ja terveyskeskus toimisi myös "portinvartijana"

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että valinnanvapaus sote-palveluissa järjestettäisiin kaksitasoisena mallina. Asiakas valitsisi ensin itse itselleen sosiaali- ja terveyskeskuksen, joka tarjoaa tietyt peruspalvelut. Tämän jälkeen terveyskeskus arvioisi, onko potilaalla oikeutta muihin valinnanvapauden piirissä oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kotimaa
Valinnanvapaus
Stina Tuominen / Yle

Valinnanvapautta selvittäneen työryhmän mukaan asiakas listautuisi jatkossa valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen vähintään puolen vuoden ajaksi. Terveyskeskus tarjoaisi asiakkaalle tietyt peruspalvelut sekä toimisi niin sanottuna "portinvartijana" muihin valinnanvapauden piirissä oleviin palveluihin.

Asiakkaan valinnanvapautta sote-uudistuksessa selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.) tiistaina. Selvityshenkilöryhmän puheenjohtaja professori Mats Brommelsin mukaan tuleva sosiaali- ja terveyskeskus ei kovin oleellisesti poikkea nykyisestä terveyskeskuksesta.

– Ihmiset voivat kokea tämän tutuksi ja turvalliseksi. Se ei myöskään aiheuta kentällä niin suurta mullistusta, että olisimme aikaan saamassa sitä kautta muutosvastarintaa, sanoo Brommels.

Selvityshenkilöiden ehdottamassa mallissa sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. Toiminnan tulisi kuitenkin olla aina julkisesti määriteltyä ja rahoitettua. Mikäli asiakas ei itse valitse omaa sosiaali- ja terveyskeskusta, maakunta osoittaa hänelle sellaisen lähialueelta.

Muiden palveluntuottajien palveluita asiakas voisi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen lähetteen, palveluohjauksen tai maakunnan viranomaisen tekemän etuuspäätöksen perusteella. Käytännössä asiakas pääsee valitsemaan muiden palveluntuottajien palveluita vain siinä tapauksessa, että terveyskeskus on arvioinut hänen niitä tarvitsevan.

Sosiaalipalveluihin valinnanvapaus ulotettaisiin asteittain, sillä monet sosiaalipalvelut edellyttävät viranomaispäätöksiä.

Kiinteä rahoitus maakunnille

Selvitysryhmän mukaan esimerkiksi erikoisosaamista edellyttävissä toiminnoissa sosiaali- ja terveyskeskukset voisivat verkostoitua keskenään tai käyttää alihankkijoita. Tämä mahdollistaisi myös pienempien sosiaali- ja terveyskeskusten rekisteröitymisen palvelujen tuottajiksi.

– Olemme vakuuttuneita siitä, että pienet yritykset on paras tae sille, että paikallisia palveluja riittää myös jatkossa, sanoo Brommels.

Pääsääntöiseksi rahoitusmalliksi selvitysryhmä ehdottaa, että maakunnille maksettaisiin väestön määrään ja tarpeisiin perustuvaa kiinteää korvausta. Maakunnat puolestaan maksaisivat tarvevakioidun kiinteän korvauksen valinnanvapauden piirissä oleville sosiaali- ja terveyskeskuksille niiden asiakasmäärän mukaisesti.

Raha seuraisi asiakasta, ja potilaasta saatu korvaus olisi kaikille palveluntuottajille sama. Tämä mahdollistaisi samat asiakasmaksut toimijasta riippumatta, jolloin tuottajat kilpailisivat hinnan sijasta laadulla.

– Haluan korostaa, että ne ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät, joita me ehdotamme toteutettavaksi valinnavapausjärjestelmään liittyen, olisivat joka tapauksessa välttämättömiä toteuttaa.

Yksityisen terveydenhuollon käytöstä ei enää maksettaisi korvausta asiakkaalle, vaan sairaanhoitovakuutuksen korvauksiin kerätyt varat liitettäisiin valtion sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen. Valtio asettaisi palvelun tuottajille vaatimukset sekä asiakkaan oikeudet ja asiakasmaksut.

Valtio päättäisi myös valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista ja eri palvelujen korvausperiaatteista. Maakunta puolestaan voisi valtion vahvistamien periaatteiden mukaisesti päättää tietyiltä osin erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erikoispalvelujen valinnanvapaudesta.

Julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin toimijoiden hyväksymisestä valinnanvapauden piiriin tulisi selvityshenkilöiden mukaan puolestaan päättää Valvira.

Ehdotus siirtyy hallituksen pöydälle

Selvityshenkilöiden ehdotukset antavat tietopohjaa hallitukselle, jonka on tarkoitus linjata valinnanvapautta kesäkuun aikana. Ministeri Rehulan mukaan valinnanvapauden toteuttamiseen sisältyy vielä runsaasti avoimia kysymyksiä sekä tarkennuksia vaativia kohtia, jotka tulee ratkaista jatkovalmistelun aikana.

– Jatkotyössä tulee esimerkiksi selvittää, miten asiakkaiden mahdollisuus tehdä valintoja käytännössä toteutetaan, ja miten erikoispalveluihin pääsyä hallinnoiva portinvartijamenettely saadaan toimimaan. Menettelyn tulee olla asiakkaiden oikeuksia kunnioittava sekä sellainen, että sen ympärille ei rakennu turhaa byrokratiaa, Rehula toteaa tiedotteessa.

Muun muassa työterveyshuollon asemaan ja korvausjärjestelmän kehittämiseen tulee Rehulan mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi järjestelmä täytyy ministerin mukaan rakentaa niin, että siitä aiheutuu yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä vähemmän eikä enemmän kustannuksia.

Selvityshenkilöiden työn jälkeen alkaa esitetyn mallin virkatyöhön perustuva huolellinen arviointi. Jatkotyössä selvitetään myös ehdotuksen perustuslailliset sekä muut juridiset reunaehdot

09:35 lisätty Mats Brommelsin kommentit