Kauneudesta kilpaileminen johtaa ihmissyöntiin – Nicolas Winding Refn teki kauhuelokuvan naisille

The Neon Demon -elokuva kirvoitti Cannesin elokuvajuhlien yleisön buuauksiin ja hurraa-huutoihin. Yle Uutiset tapasi ohjaaja Nicolas Winding Refnin, jonka elokuva saa Suomen ensi-iltansa perjantaina.

kulttuuri
The Neon Demon
The Neon Demon

Neonhehkuiset alkutekstit ovat räikeät ja kiinnostavat. Ne lupaavat jotakin uutta ja ennennäkemätöntä. Kuvien päällä leijuu kuitenkin häiritsevästi kolmikirjaiminen valkoinen logo, kuin vesileima. NWR. Ohjaajan nimikirjaimet. Ne näkyvät kuvassa jopa silloin, kun niiden yllä lukee ohjaajan koko nimi: Nicolas Winding Refn.

Tanskalainen ohjaaja on kasvattanut show'taan elokuva elokuvalta. Viime vuosina hän on puhunut itsestään elokuvataiteen Sex Pistolsina. Vertaus on sikäli hyvä, että punkin luonut brittiyhtye oli jotakin odottamatonta, tuoretta ja rankkaa, mutta myös laskelmoitu kaupallinen tuote.

Myös Refn, 45, on yhtä lailla räväkkä ja laskelmoiva. Hänen elokuvansa venyttävät taiteenlajin rajoja sekoituksella provokaatiota, genre-elokuvien piirteitä ja häikäisevän kauniita kuvia.

– Teen elokuvani sen perusteella, mitä itse haluaisin nähdä. Näen kuvat ensin päässäni ja sitten kuvaan ne elokuvaksi, Refn sanoo Yle Uutisille Cannesin elokuvajuhlilla antamassaan haastattelussa.

Täyskäännös Hollywoodin kynnyksellä

Itsetietoinen ohjaaja nousi suuren yleisön tietoisuuteen elokuvalla Drive (2011), jossa Ryan Goslingin esittämä autokuski sotkeutuu Los Angelesin alamaailman kiemuroihin. Väkivaltaisen ja tyylikkään elokuvan perusteella Refniä alettiin pitää uutena Quentin Tarantinona ja hetken ajan hän oli Hollywoodin "next big thing".

Tanskalainen sai suuria tarjouksia ja hänet kiinnitettiin ohjaamaan esimerkiksi ison budjetin uudelleenfilmatisointi scifi-klassikosta Logan's Run _(1976). Melko pian hän kuitenkin käänsi selkänsä studioille ja ohjasi pienen, huikean esteettisen ja parjatun kostodraaman _Only God Forgives (2013).

– En halunnut tehdä elokuvia, joita minulle tarjottiin. Halusin tehdä omia elokuviani omalla tavallani. Minulle on tärkeämpää, että saan kontrolloida sitä, mitä teen.

Siinä missäOnly God Forgivessai yleisöltä ristiriitaisen vastaanoton, asettaa uusi elokuvaThe Neon Demonohjaajan vihaajat ja rakastajat vielä jyrkemmin toisiaan vastaan. Cannesissa elokuva kirvotti yleisöstä raivoisia buuauksia ja yhtä innokkaita hurraa-huutoja. Elokuvaa kehuttiin poptaiteen merkkipaaluksi ja parjattiin sietämättömäksi roskaksi.

Nicolas Winding Refn
Nicolas Winding RefnYle

Kauhua tytöille

The Neon Demon kertoo 16-vuotiaasta Jessestä (Elle Fanning), joka tulee Los Angelesiin aloittaakseen mallin uran. Pian käy selväksi, että Jesse on niin sanottu "it girl" – hänessä on se jokin, vaikeasti määriteltävä ominaisuus, joka kääntää kaikkien päät.

Kilpailu muotimaailmassa on kovaa ja kauneuteen liittyvät henkiset paineet tuodaan elokuvassa pintaan kauhuelokuvan keinoin. Kauhua eivät elokuvassa herätä miesten edustama vaara tai alistaminen, vaan toiset naiset, kun muut mallit pyrkivät saamaan Jessen voiman itselleen. Raakuus vedetään äärimmilleen eikä inhorealismissa säästellä.

– Tein tämän elokuvan teini-ikäisille tytöille. Haluan tehdä aina jotakin uutta ja erilaista, ja The Neon Demon on pitkälti elokuva sisäisestä tytöstäni, Refn sanoo.

Refniä on aiempien elokuvien macholuonteen takia arvosteltu naisvihaajaksi. Ehkä kumotakseen väitteet tai välttääkseen tällä kertaa arvostelun, hän palkkasi The Neon Demoniin mukaan paljon naistekijöitä. Kaikki tärkeissä osissa nähtävät näyttelijät ovat naisia, minkä lisäksi elokuvan ovat Refnin kanssa käsikirjoittaneet Mary Laws ja Polly Stenham ja sen on kuvannut Natasha Braier (mm. The Rover, 2015, XXY, 2007).

The Neon Demon on kuin kitkerä mutta tehokas lääke liikaan ulkonäön ihailuun ja kauneuskilpailuun. Ohjaajalle oli kuitenkin tärkeää, että elokuvan kuvamaailma näyttää muotimaailman kuvastolta.

– Tämä on tarina keinotekoisuuden hallitsemasta maailmasta. Siksi koko elokuvan on myös näytettävä keinotekoiselta todellisuudelta.

Äärimmäisyydet kehittävät taidetta

Nicolas Winding Refnin alkuaikojen tuotanto on kulttimaineessa. Tanskalaisten rikoselokuvien Pusher-trilogia (1996, 2004, 2005) sekä elokuvat Bronson (2008) ja Valhalla Rising (2009) olivat äärimmilleen tyyliteltyjä ja väkivaltaisia teoksia, jotka keskittyivät enemmän kuvalliseen ilmaisuun kuin juoneen.

Refnillä on myös ollut onnea näyttelijöiden kanssa. Hänen elokuvissaan ovat pääosaa esittäneet niin Mads Mikkelsen (Pusher ja Pusher II, Valhalla Rising), Tom Hardy (Bronson) kuin viime vuosina Ryan Gosling (Drive, Only God Forgives). The Neon Demonissa miestrion paikan otti kuvausten alussa vasta 16-vuotias Elle Fanning.

– Tähän elokuvaan vaatimukset olivat valtavat. Tarvitsin kauneimman mahdollisen näyttelijättären, joka osaisi näytellä ja olisi lisäksi megatähti. Onnekseni Elle Fanning kiinnostui elokuvasta, Refn sanoi Cannesissa.

The Neon Demon ei jätä kauneuden ja kilvoittelun käsittelyä pelkäksi asetelmaksi. Koska kyseessä on kauhuelokuva – ja vielä provosoimaan pyrkivä sellainen – eivät rankimmatkaan ideat jää kielikuvan tasolle.

– Elokuva, niin kuin kaikki taiteet, ovat sitä kiinnostavampia, mitä äärimmäisempiä ne ovat. Mielestäni taiteet kehittyvät sillä, että niitä pakotetaan uusiin, tuoreisiin ja erilaisiin suuntiin.