Analyysi: Kuinka suuri on Pohjois-Korean ydinohjusten uhka?

Juhlapuheista ja sotaretoriikasta viis, Pohjois-Korean eliitti haluaa nyt tehdä rahaa ja pitää hauskaa. Siinä maailmassa ydinaseita ei käytetä muuta kuin pelotteena, jossa on vielä parantamisen varaa, arvioi Pohjois-Koreasta palannut Ylen kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen.

Ulkomaat
Mika Mäkeläinen
Mika Mäkeläinen

Pohjois-Korealla on jo ydinaseita, mutta tuskin vielä taitoa pakata räjähde ohjuksen kärkeen tai laukaista se riittävän kauas. Pohjois-Korean ohjuskokeet ovat herättäneet syvää huolta, koska toimivalla ballistisella ohjuksella Pohjois-Korea voisi periaatteessa uhata ydinaseillaan melkein mitä tahansa maailmankolkkaa.

Pelko on sikäli turhaa, mutta ennen kaikkea myöhäistä, että Pohjois-Korealla on jo nykyisin keino räjäyttää ydinpommi melkein missä tahansa. Siihen ei tarvittaisi ohjusta vaan rahtilaiva.

Pohjois-Korealla on tiettävästi käytössään monimutkaisten peiteyritysten takana rahtilaivojen armada, jota on käytetty muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston määräämien pakotteiden kiertämiseen. Laivan kyydissä konttiin pantu ydinpommi voitaisiin kuljettaa minkä tahansa suurkaupungin tuntumaan.

Tämäkään uhka tuskin on kovin suuri, sillä Pohjois-Korean johto on kiinnostunut lähinnä oman valtansa säilyttämisestä, ja käyttää siihen häikäilemättömiä, mutta silti rationaalisia keinoja. Ydinaseen käyttö olisi Pohjois-Korean eliitille takuuvarma kollektiivinen itsemurha.

Johtajien palvonta Pohjois-Koreassamuistuttaa fundamentalistista kulttia, jolta voisi odottaa tuomiopäivän loppuhuipennusta. Näkemäni perusteella Pjongjangin eliittiä kiinnostaa kuitenkin nykyisin enemmän makea elämä kuin mahdollisuus jäädä itsemurhapommittajana maailmanhistoriaan.

Kenraalien ansiomerkit.
Pohjois-Korean eliitti haluaa nyt tehdä rahaa ja pitää hauskaa.Mika Mäkeläinen / Yle

Pohjois-Korean pääkaupungissa ei valmistauduta maailmanloppuun vaan viikonloppubileisiin. Maan nykyinen johtaja Kim Jong-un ei rakenna isiensä tyyliin muistomerkkejä vaan huvipuistoja. Pohjois-Korean eliittiä eivät sytytä juhlapuheet vaan hauskanpito ja rahanteko, vaikka sitä ei vielä voikaan harrastaa täysin avoimesti.

Astetta suurempi riski on se, että rahapulassaan Pohjois-Korea kauppaisi ydinaseita, ydinaseteknologiaa tai ainakin ohjusteknologiaa maille tai maattomille ääriliikkeille, jotka voisivat käyttää tekniikkaa terrorismin välineenä.

Miksi Pohjois-Korea sitten uhmaa kansainvälistä mielipidettä ja kehittää vimmatusti pitkän kantaman ohjuksia? Se on varmuuden maksimointia. Ydinpelotteen pitää olla mahdollisimman uskottava ja toimiva. Tähän asti suurin osa ohjuskokeista on epäonnistunut surkeasti.

Maa elää piiritystunnelmissa, eikä ilmapiiriä voi kokonaan panna sellaisen sodanlietsonnan piikkiin, jonka tarkoituksena olisi vain pitää alamaiset kurissa ja odotukset matalina.

Pohjois-Korean uhittelusta ja ulkopolitiikasta voidaan olla montaa mieltä, mutta Pohjois-Korean ulkopolitiikka on kuitenkin ollut suhteellisen ennustettavaa. Nykyisin Korean niemimaalla vallitsee voimatasapaino, joka on lähes kaikkien ulkopuolisten sulatettavissa.

Suurin kärsijä ovat tavalliset pohjoiskorealaiset - niin epätodennäköisessä sodassa kuin myös nykyisessä kylmässä rauhassa.

Voi olla varma, että jos Pohjois-Korean johto kokee olevansa täydellisesti nurkassa, jossa Kim Jong-unin silmissä alkaa siintää Muammar Gaddafin tai Saddam Husseinin kohtalo, tilanne muuttuu muun maailman kannalta paljon vaarallisemmaksi. Silloin Pohjois-Korean johdolla ei enää olisi mitään menetettävää.

Ballistinen ohjus.
Yonhap-uutistoimiston välittämässä kuvassa Pohjois Korean johtaja Kim Jong-un seuraa ohjuslaukaisua vuonna 2015.EPA / KCNA

Siksi naapurimaiden kannalta on turvallisempaa, että maailma rohkaisee Pohjois-Koreaa vähittäiseen muutokseen ja avautumiseen, eikä johdattele sitä epätoivoisiin tekoihin.

Edessä häämöttää Kiinan tie, jossa yksipuoluejärjestelmä on pystytty säilyttämään jättimäisistä talousuudistuksista huolimatta ja josta on kaikista puutteistaan huolimatta tullut kansalaisilleen paljon aiempaa siedettävämpi paikka elää.

Muualla maailmassa harvoin edes ymmärretään, kuinka läpitunkevaa markkinatalous Pohjois-Koreassa nykyisin jo on. Juhlapuheista ja sitkeästä propagandasta huolimatta pohjoiskorealaiset ovat jo valinneet rikastuakseen markkinatalouden, ja opettelevat innokkaasti sen toimintaa.

Arvioiden mukaan ainakin kolmannes, ehkä jopa puolet Pohjois-Korean taloudesta on jo yksityistä markkinataloutta - periaatteessa laitonta mutta käytännössä laajaa.

Markkinatalous puolestaan luo hitaasti mutta vääjäämättömästi pohjaa muutokselle, joka avaa pohjoiskorealaisten silmiä. Jo nyt pohjoiskorealaiset ymmärtävät muusta maailmasta paljon enemmän kuin uskaltavat julkisuudessa sanoa.