Miksi mongolit vetäytyivät Keski-Euroopasta 1242? Historioitsijat uskovat selvittäneensä yllättävän syyn

Mongolien hevosille ei riittänyt syötävää vaikean talven jälkeen, epäilevät puiden vuosirenkaita ja historiallisia dokumentteja lukeneet tutkijat.

tiede
Mongoleita hevosten selässä esittävä maalaus vuodelta 1241
Mongoleita Unkarissa kuvaava maalaus vuodelta 1241.Tuntematon / Széchényi National Library, Budapest / Wikimedia Commons

1200-luvulla Keski-Euroopassa taistelleet mongolijoukot saavuttivat merkittäviä voittoja Puolassa, Unkarissa ja Itävallassa, mutta vetäytyivät niiden jälkeen takaisin Venäjälle. Historioitsijat ovat vuosisatoja pohtineet yllättävän vetäytymisen syitä.

Unkariin voittoisa mongoliarmeija tunkeutui vuonna 1241. Noin 130 000 mongolisoturia otti nopeasti haltuunsa Unkarin itäisen osan, teki tuhojaan pääkaupungissa ja pakotti kuningas Béla IV:n pakenemaan Itävaltaan.

Talvella 1242 mongoliarmeija käynnisti Unkarin läntisen osa valloittamisen. Hyökkäys kuitenkin keskeytettiin yllättäen, ja mongolit vetäytyivät Venäjälle.

Samalla päättyivät mongolien valloitusretket keskisessä Euroopassa siitäkin huolimatta, että monet pitivät heidän armeijaansa voittamattomana tuon ajan Euroopassa. 1240-luvun alussa mongolien etujoukot pääsivät jo Wienin porteille ja heidän tiedustelijansa kävivät lähellä Venetsiaa.

Syitä mongoliarmeijan yllättävään vetäytymiseen on etsitty muun muassa Tšingis-kaanin pojan ja seuraajan Ögödei-kaanin kuolemaa joulukuussa 1241 seuranneesta sekasorrosta ja odotettua kovemmasta vastarinnasta.

Nyt joukko historioitsijoita uskoo keksineensä selityksen mongoliarmeijan yllättävälle vetäytymispäätökselle. Syynä oli huono sää.

Mongolien hevosille ei riittänyt ruohoa

Scientific Reportsissa (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa tutkimuksessa Sveitsissä ja Yhdysvalloissa toimivat tutkijat kertovat selvittäneensä tuon ajan sääolosuhteita sekä historiallisista dokumenteista että puiden vuosirenkaista.

Ilmeni, että talvi ei ollut erityisen luminen tai kylmä. Pakkasta oli kuitenkin niin paljon, että se jäädytti maan pintakerroksen laajoilla alueilla. Seurauksena oli, että kevät nostatti pahoja tulvia. Niistä kärsivät erityisesti ne alueet, joita mongolit olivat suunnitelleet valloittavansa seuraavaksi.

Tulvat puolestaan tekivät mongolien kohteena olleet alavat maat hyvin mutaiseksi, minkä takia heidän hevosilleen ei päässyt kasvamaan riittävästi ruohoa syötäväksi. Tämä oli kohtalokasta mongoleille, koska heidän sotavoimansa perustui hevosiin, ja jokaisella ratsumiehellä oli kolme tai neljä hevosta.

Tutkijoiden johtopäätös oli, että valloitussodan jatkamisesta Unkarissa oli tullut niin kova haaste, etteivät mongolit pitäneet sitä vaivan arvoisena.

Tutkimuksesta uutisoi Redorbit.com. (siirryt toiseen palveluun)