Parkkipaikkojen kansalaispoliiseista myös hyötyä? – "Paheksunta pitää invapaikat vapaana tarvitseville"

Asiattomasta pysäköinnistä kanssa-autoilijoita ojentaneet Ylen lukijat kertovat, ettei ole helppo puuttua luvattomaan perhepaikalle tai invaruutuihin pysäköintiin. Olen puuttunut, ja saanut huudot, yksi lukijoista kertoo.

ilmiöt
Invapaikan merkki kaatuneena maahan.
Petri Lassheikki / Yle

Läheskään kaikilta Ylen lukijoilta ei heru ymmärrystä parkkipaikkakyttääjille.

Yle on uutisoinut tapauksista, joissa invalupien omistajat ovat joutuneet paikoitusalueilla kovasanaisten syytösten kohteeksi, kun muut autoilijat ovat epäilleet heidän oikeuttaa pysäköidä invaruutuun.

– Pidän käsittämättömänä, että invapaikalle pysäköivän luvan aitoutta mennään tenttaamaan. Tuollainen käytös on yhtä sairasta kuin invaluvan väärentäminen, Jussi-nimimerkki kirjoittaa.

Lukijat arvioivat, että kyse on myös tietämättömyydestä.

– Invamerkissä on pyörätuoli. Niinpä lapsesta asti kasvamme ajattelemaan, että invalidi = pyörätuoli-invalidi. Ryhmään mahtuu paljon erilaisia ja eri asteisia invaliditeetteja, ilman todellisia vakavia ja perusteltuja syitä ei merkkiä käytettäväkseen saa, nimimerkki _Suvakki _sanoo.

–Pysäköin autoni invapaikalle luvan kanssa. Yksi mies jäi pyörineen katselemaan, kun tulin ulos autosta. Hän sanoi minulle, että sähän kävelet. Kommentoin, että eiks olekin hyvä. Jatkoin vielä, että pysäköintiin on lupalappu ikkunassa,Railikertoo.

Invalupaan oikeutettu voi muuten todellakin olla "invalidi vain korvien välistä".

Nimimerkki Pin

*– *Invalupaan oikeutettu voi muuten todellakin olla "invalidi vain korvien välistä". Kun sairaus tai vamma on haittaluokitukseltaan 11 tai yli, se oikeuttaa invalupaan, vaikka mitään fyysistä liikuntaestettä ei ole. Esimerkiksi vaikea ADHD lapsella voi aiheuttaa vakavan vaaran parkkialueilla tai kaupungilla liikkuessa. Sillon invaruutu on oikea paikka pysäköidä, eikä kenenkään ulkopuolisen tarvitse kyseenalaistaa lääkärin ja poliisin arviota luvan oikeutuksesta, Pin huomauttaa.

Osa lukijoista pitää erikoisena, miksi kenenkään pitäisi perustella oikeuksiaan sivullisille.

*– *Joidenkin lupa-asioiden kanssa tulee kansalaiskyttääjien kohdalla pulmia. Muun muassa kalastuslupia kyselevät aika ajoin milloin mitkäkin ranta-asukkaat. Kauhea haloo syntyy, kun kyselen valtuutusta valvontaan. Kahdesti on sama kyselijä soittanut kalastuksenvalvojalle. Toisella pyysin ranta-asukkaalta luurin ja kerroin valvojalle lupalapusta löytyvän numeron. Ilmeisesti siitä pystyi päättelemään että lupa oli oikea, kun kiitti ja lopetti puhelun haluamatta jutella soittajan kanssa, nimimerkki Kehkonen sanoo ja jatkaa:

– Voi kuulostaa kiusanteolta, mutta minusta valvonnan pitäisi kuulua niille, jotka valvonnasta vastaavat.

Autistin isä: Lapseni sai invaluvan, koska hänellä ei ole vaarantajua

Lukijoiden tarinat invaluvan käytöstä riipaisevat. Nimimerkki _Autistin isä _kertoo, että hänen lapsensa sairaus ei näy päälle. Invaluvan lapsi on saanut karkaamisriskin vuoksi.

– Hänellä ei ole vaarantajua, ja siksi on tyystin saattajan vastuulla, ettei hän ryntää auton alle. Jos hän ei yritäkään karata, ulkopuolisesta todennäköisesti näyttää siltä, että käytämme invaruutua täysin turhaan.

Hän sanoi minulle, että sähän kävelet. Kommentoin, että eiks olekin hyvä.

Nimimerkki Raili

Hän kertoo, ettei kukaan ole kuitenkaan kommentoinut parkkipaikalla invaruudun käyttöä eikä isä ole havainnut paheksuvia katseitakaan.

– Oma fyysinen olemukseni saattaa nostaa rimaa ryhtyä asiasta avautumaan, mutta jos se on ainoa asiaan vaikuttava seikka, on kokonaisuus entistäkin surullisempi: sehän tarkoittaa, että ihmiset huutelevat vain pienemmilleen ja heikommilleen, mikä on kovin säälittävää.

_Aktiivinen kansalainen _puolestaan kertoo ystävänsä käyttävän pyörätuolia.

– Olen pyörätuolia käyttävän kaverini kanssa usein joutunut odottelemaan invapaikan vierellä, kunnes ruudussa ilman asianmukaista pysäköintilupaa olevan auton kuljettaja suvaitsee tulle "pikaiselta" asioinniltaan. Joskus auton kuljettaja ei ole odottelusta huolimatta tullut, joten kaverini on pitänyt ajaa autonsa kahden tavallisen ruudun keskelle, jotta vierelle jäisi riittävästi (vähintään 1,5 m) tilaa pyörätuolirobotille (nostin, joka tuo pyörätuolin kuljettajanpaikan vierelle). Valitettavasti poliisi ei yleensä puutu väärin pysäköityihin autoihin edes pyydettäessä ja kaupungin pysäköinninvalvojat ovat töissä vain virka-aikaan, joten "kyttääjille" on tarvetta.

Parkkipaikkakyttääminen ulottuu myös perheparkkiruutuihin.

– Kerran lapsia hakiessani yksi henkilö kysyi, montako lasta minulla on. Kerroin lukumäärän, ja sitten kyseltiin, ovatko he autossa, kun kävelin yksin. Sanoin etteivät ole, mutta olen menossa hakemaan heitä. Hän ei tietenkään voinut nähdä autossa olevia turvaistuimia, koska auton lasit olivat tummennetut, _Nimeä en kerro _-nimimerkki kertoo.

"Paheksunta pitää invapaikat vapaana tarvitseville"

Parkkipaikkakyttäämisessä on lukijoiden mielestä myös hyvät puolensa. Moni huomauttaa, että muuten invaruudut tuskin olisivat vapaana niitä tarvitseville.

Poliisi ei yleensä puutu väärin pysäköityihin autoihin edes pyydettäessä ja pysäköinninvalvojat ovat töissä vain virka-aikaan, joten "kyttääjille" on tarvetta.

Nimimerkki Aktiivinen kansalainen

– Joskus väärinkin kohdistuva paheksunta pitää osaltaan invapaikat vapaana tarvitseville. Eivät viranomaiset joka marketin invapaikkojen käyttöä ehdi valvoa. Jos invapaikalle ajava tietäisi, että kukaan ei kiinnitä asiaan mitään huomiota riippumatta siitä, onko autossa lupaa vai ei, kuinkahan kauan invapaikat pysyisivät vain niihin oikeutettujen käytössä, Ihmettelijä sanoo.

– Olen puuttunut, ja siitä saanut hirmu huudot ja kilarit päin naamaa, Kekomuurahainen sanoo.

– Katson pahasti sellaisia, jotka ilman invakorttia parkkeeravat sellaiselle paikalle. Mutta itsekin olen kuskannut invakortin haltijaa tuunatulla mersulla, ja voi niitä katseita, mutta kun mummeli saatiin autosta ulos, eipä kenelläkään ollut sanomista, _Hnri _kertoo.

"Minulle ei kuulu, kuka pysäköi invapaikalle"

Kaikkia muiden pysäköimiset eivät kiinnosta.

– Minulle ei kuulu, kuka pysäköi invapaikalle. Itsellä on vielä jalkoja sen verran, että jaksan kyllä kävellä ne metrit, joita kaupan ovelle vaaditaan, _Hanski _sanoo.

– En kyttää. Jätän auton aina suht perälle parkkiksella, missä on vapaasti tilaa. Ei 20 sekunnin kävely kauppaan niin paha ole. Ehkä perhepaikkojenkin pitäisi olla parkkipaikan perällä, niin saisivat lapsetkin vähän edes liikuntaa,Hyötyliikuntakirjoittaa.

Kyttääjille toivon elämään jotain muuta sisältöä tai ainakin käytöstapoja kyttäillessään.

Nimimerkki Anetti

– Olkaa muut autoilijat tyytyväisiä, että on järjestetty perheparkkipaikkoja. Ne ovat myös sitä varten, kun pikkulapset on otettava irti turvaistuimista ja silloin auton ovet on aukaistava täysi auki. Ahtaassa parkkipaikassa tulisi helposti naarmuja viereiseen autoon! Mummo sanoo.

Osa huomauttaa, että lapsiperhepaikkojen idea on lisätä parkkipaikkojen turvallisuutta.

– Jos pitää työntää ostoskärryjä tai kantaa kauppakasseja ja samaan aikaan pitää kiinni edes yhdestä ehtiväisestä lapsesta, kädet loppuvat. Eikä kipaisu parkkipaikan toiselta laidalta pelasta yhtäkään lasta liian vähältä liikkumiselta, Pin sanoo.

– Olen pysäköinyt yhden ainoan kerran invapaikalle vahingossa, harmitti ja hävetti, kun kaupasta poistuessani huomasin mokan. Perheruutuja kierrän kaukaa, en halua pentujen kolhivan autoani,_ En kyttää _kertoo.

Lukijat arvioivat, ettei parkkipaikkakyttääminen välttämättä ole yleistä. Nimimerkki _Anetti _huomauttaa, että invapaikalle pysäköineen puuttuvasta lupalapusta voi kysäistä myös ystävällisesti, onko luvan esille laittaminen unohtunut.

– Sekin on mahdollista. Unohtaja kiittää, koska sakothan unohduksesta voisi seurata. Ja kyttääjien vihaa. Pysäköin oikein mielelläni vaikka kauimpaan nurkkaan ja kävelen pitkänkin matkan siitä hyvästä, että olen terve. Kyttääjille toivon elämään muuta sisältöä tai ainakin käytöstapoja kyttäillessään.