Eläkeuudistuksen vaikutukset mietityttävät – kuinka pitkään töissä kannattaa jatkaa?

Ennen kaikkea superkarttuman poistaminen ensi vuoden alussa askarruttaa monia eläkeiän kynnyksellä olevia.

talous
Kaksi miniatyyrihahmoa jotka esittävä vanhaa pariskuntaa puiston penkillä.
Henrietta Hassinen / Yle

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva eläkeuudistus poistaa käytöstä niin sanotun superkarttuman, jota on voinut saada alimman ja ylimmän eläkeiän välissä, jos on jatkanut työntekoa vieraan palveluksessa.

Eläkeyhtiö Varmassa superkarttuman poistuminen on herättänyt eniten ihmetystä asiakkaissa.

– Superkarttuma on ollut 4,5 prosenttia vuodessa, ja nyt sen tilalle tulee uusi karttumaprosentti. Vielä ei ihan ole opittu, että se antaa käytännössä aika samanlaisen lopputuleman eläkkeen määrässä kuin superkarttuma, rauhoittelee tuotepäällikkö Pauliina Hilkamo yksityisestä eläkeyhtiö Varmasta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Uusi karttuma vuodessa on 1,5 prosenttia vuodessa. Tämän lisäksi tulee vielä niin sanottua lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä eläkekuukaudelta koko työuran aikaisesta eläkkeestä.

Eläkkeelle jäämisen hilkulla olevat asiakkaat ovat usein kertoneet haluavansa "laadukkaan kolmannen elämän", kertoo Hilkamo. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että asiakkaat haluavat laskettaa ihan tarkkaan eläkkeensä, jotta eläkkeellä voidaan esimerkiksi matkustaa.

Työntekijän eläkemaksua ei vähennetä jatkossa keneltäkään, joten käteen jäävä ansio kasvaa.

Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta vuosittain kolmella kuukaudella, kunnes se on 65 vuotta. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia.

Eläkeuudistuksella on (siirryt toiseen palveluun) omat Eläketurvakeskuksen ylläpitämät nettisivut, mistä löytyy paljon tietoa eläkeuudistuksesta, sen taustoista ja yksityiskohdista.

Eläkkeelle siirtymisen keskiarvo oli viime vuonna Eläketurvakeskuksen mukaan 60,7 vuotta ja keskimmäisin ikä eli mediaani 63,1 vuotta. Hallituksen tavoite on nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä eli 62,4 vuoteen. Työeläkkeelle siirtymisen keski-ikä on noussut melko tuntuvasti parissa vuodessa.

Tarkoitus on saada ihmiset olemaan töissä entistä pidempään, kun Suomen huoltosuhde heikkenee väestön vanhetessa.

Osa-aikaeläkettä voi vielä hakea

Aikanaan osa-aikaeläke oli melko suosittua, ja sitä voi vieläkin hakea vuoden loppuun. Varmaan on tullut parin viime vuoden aikana noin 700 hakemusta vuodessa, mutta määrät ovat selkeästi vähentyneet huippuvuosista.

Sen jälkeen sen korvaa osittainen varhennettu vanhuuseläke, jonka ikärajat vaihtelevat siten, että vuonna 1963 ja aiemmin syntyneet voivat saada sitä 61-vuotiaasta alkaen. 1965 ja sen jälkeen syntyneiden kohdalla ikäraja sopeutetaan eliniän muutokseen, joka lasketaan joka vuosi.

Sen aikana voi tehdä töitä, mutta se toki myös nakertaa eläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeet vähentyneet roimasti

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt paljon viime vuosina. Ylilääkäri Jukka Kivekäs Varmasta sanoo, että vähennys on vuodesta 2008 noin neljänneksen.

– Taustalla on monta tekijää. Työpaikoilla on parantunut työkykyjohtaminen, ja ihmiset ovat löytäneet uusia tehtäviä. Toiseksi työterveyshuollolla on ollut merkittävä rooli ihmisten tukemisessa työelämässä ja työelämäkuntoutuksella on ollut iso rooli, selventää Kivekäs.

Kivekäs sanoo, että työkyvyttömyyden vähentämisellä ei paljon enää saada aikaan, kun työuria halutaan pidentää.

– Työurien pidentämisen ratkaisevat terveet ihmiset, kuinka kauan he jatkavat työelämässä sen alimman vanhuuseläkerajan jälkeen. Kukin sukupolvi on huomattavasti terveempi kuin aiempi sukupolvi tulleessaan eläkeikään, huomauttaa Kivekäs.