Viljo S. Määttälä työtoverin silmin: "Hän lähestyi omalla viljomaisella tavallaan kaikkia"

Edesmennyt Viljo S. Määttälä oli loistava verkostoituja, kansainvälinen ja tarvittaessa jääräpäinen. Näin luonnehtii Määttälän kanssa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliitossa vuosikymmenet työskennellyt Kauppi Virkkala.

kulttuuri
Viljo S.Määttälä festivaalikentällä, taustalla näkyy areenan suojakatos "Villen Pipo".
Aki Paavola /Kansanmusiikki-instituutin arkisto.

Viljo S. Määttälää voi luonnehtia laaja-alaisena vaikuttajana, joka sai elämässään paljon aikaan ja jonka kädenjälki näkyy monessa Keski-Pohjanmaalla.

Hänen näkökulmansa olivat moninaiset ja laajat, oman lisänsä toi festivaalien mukanaan tuoma kansainvälisyys, arvioi Kauppi Virkkala.

– Ihmeellinen mies, joka ei oikeastaan osannut kunnolla muuta kuin suomea ja muutaman sanan kirjeopistossa opiskeltua englantia. Niillä hän selvisi ympäri maailmaa erilaisilla seikkailuilla festivaaliasioilla ja muutenkin matkustellessaan.

Ihmeellinen mies, joka ei oikeastaan osannut kunnolla muuta kuin suomea ja muutaman sanan kirjeopistossa opiskeltua englantia.

Kauppi Virkkala arvostaa Määttälän verkostoitumisen taitoja, hänellä oli myös kansanvälinen suhdeverkko.

– Hän oli loistava ja tuli toimeen moninaisten ihmisten kanssa. Hän myöskin käytti tätä ihmissuhdeverkostoa valtavan hyvin hyväkseen. Viljo S.Määttälän panosta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien syntyyn ja elämään on vaikea mitata.

– Hän aavisti Kaustisella olleen purppuripelimannien ja kansanjuhlaperinnön. Hän näki siinä valtavat voimavarat ja kykeni lähestymään asiaa oikealla tavalla.

Virkkalan mukaan Määttälän työn mittasuhde kasvaa huomattavasti, kun tarkastellaan festivaalien alkuaikoja -60 ja -70-lukuja ja sitä, kuinka vaikeaa suomalaisella maaseudulla oli tuohonaikaan elää.

– Itse olen käyttänyt sanaa maaseudun depressio, matalapaine tai pahoinvointi. Hän edisti omalla työllään suomalaisen maaseudun asiaa. Olot kehittyivät paitsi Kaustisella, niin muutenkin maaseutu syystä tai toisesta kääntyi nousuun.

Suuret muuttoliikevuodet olivat takana ja Kaustisen esimerkkiä käytettiin Virkkalan mukaan ympäri Suomen rohkaisemaan maaseudun elämän parannuksessa.

Ei niin korkeaa virkamiestä löytynyt Suomesta, etteikö Viljo olisi muutamalla käynnillä kääntänyt häntä asiansa puolelle. 

– Viljo oli sitä mieltä, että kansanmusiikkijuhlia ei jätetä toteuttamatta, vaikka vastustuksia oli paljon. Pelimannitaloa ei kannata jättää toteuttamatta, vaikka vastustus oli suurta. Kansantaiteenkeskusta ei kannata jättää toteuttamatta, vaikka se maksaa hirveästi.

Kauppi Virkkala sanookin, että Kaustinen on saanut sata kertaa enemmän takaisin, mitä Määttälän alulle panemiin hankkeisiin on sijoitettu.

Määttälällä oli taito saada ihmiset mukaansa, hän oli loistava puolelleen puhuja, sanoo Virkkala.

– Hän oli myös hyvä perustelija, jääräpäinenkin ja tarvittaessa ihan vastaansanomaton perustelija. Ei niin korkeaa virkamiestä löytynyt Suomesta, etteikö Viljo olisi muutamalla käynnillä kääntänyt häntä asiansa puolelle.

Vuosikymmenet Viljho S. Määttälän kanssa työskennellyt Kauppi Virkkala luonnehtii häntä aidoksi ihmiseksi, joka oli ihmisten keskellä aina oma itsensä.

– Minun ymmärrykseni mukaan Viljo ei koskaan muuttanut rooliansa, hän lähestyi omalla viljomaisella tavallaan kaikkia. Omiaan ja muita.