Paikka Helsingin kainalossa lisää kunnan vetovoimaa

Helsinki ei ollut Uudenmaan ykkönen, kun kuntien vetovoimaa selvitettiin. Espoo ja Kauniainen puolestaan saivat kärkipaikan nimenomaan pääkaupungin ansiosta.

Kotimaa

Espoon ja Kauniaisten suurin lykky kuntien vetovoimaa mitattaessa on se, että ne sijaitsevat Helsingin kyljessä. Tätä mieltä on kaupunkitutkija Kaisa Schmidt-Thomé ajatushautomo Demos Helsingistä. Hän kommentoi tutkimusta Ylen pyynnöstä.

– Ne hyötyvät siitä, että niillä on se kaikki, mitä niillä on ja vielä naapurissa Helsinki. Eli niiden pisteet ropisevat toisaalta vähän väärään laariin, Schmidt-Thomé summaa.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnat hyötyvät määrällisesti ja laadullisesti eniten muuttoliikkeestä, jota voidaan pitää yhtenä elinvoimaisuuden mittarina. Vetovoimaisuutta tarkasteltiin yhdentoista muuttujan kautta. Jokaisesta oli mahdollisuus saada piste.

Suomen kunnista kolme: Espoo, Kauniainen ja Seinäjoki nappasivat pisteen kaikista kohdista. Helsinki jäi Espoon ja Kauniaisen taakse kahdeksaan pisteeseen. Vantaa puolestaan keräsi 10 pistettä.

– Helsinki on eurooppalainen metropoli, johon muutetaan eri asioiden perässä kuin Espooseen. Hyvät liikenneyhteydet ja pääkaupunkia edullisemmat asuntojen hinnat lisäävät Espoon ja Kauniaisten houkuttelevuutta ihmisten silmissä.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kaupunkitutkijan mukaan Espoo ja Kauniainen eivät itsessään ole vetovoimaltaan ylivoimaisia, vaan niiden menestys johtuu pääkaupunkiseudun menestyksestä kokonaisuutena.

Eli jos niiden sijainti olisi Helsinkiin nähden kaukaisempi, muuttovoittoluvut olisivat todennäköisesti paljon pienemmät.

Kaikki hyötyvät, kun joku loistaa

Schmidt-Thomé sanoo, että yli miljoonan asukkaan metropolialueella on varaa seudulliseen työnjakoon, joten kaikkien kuntien ei tarvitse kisata samoilla mittareilla.

– Yksi ja sama, onko Helsinki, Espoo vai Vantaa johdossa. Kuntien vetovoimaisuus on tärkeää koko seudun kannalta. Hyödyttää kaikkia, että menestyksen aineita on täällä.

Vetovoimaisuus on kaupunkitutkijan mukaan erikoinen sanavalinta, sillä se viittaa kaikista vahvimmin houkuttelevuuteen ja jättää monta asiaa epäselväksi.

– Se ei välttämättä tarkoita yksi yhteen, että pääkaupunkiseutu olisi houkutteleva tai että lähtöalueet olisivat jotenkin sinänsä luotaantyöntäviä.

Hän haluaa muistuttaa, että muuttoliikenne kertoo myös siitä, että jostain paikkakunnilta on työntöä pois. Muuttokuorman pakkaamisen takana on monesti pakko, ei niinkään houkutus parempiin mahdollisuuksiin.

Enää ei ajatella, että siellä missä on työni, siellä on myös leipäni ja sitä kautta kotini.

Kaisa Schmidt-Thomé, kaupunkitutkija

Moni on jo nimittäin oppinut, ettei ruoho ole aidan takana omaa pihaa vihreämpää.

– Ihmiset eivät ole irrallisia nomadeja, jotka vain valitsevat houkuttelevan ympäristön, jonne asettua. Kun muutetaan ja vaihdetaan koko perheen kanssa asuinseutua, kyseessä on isot tekijät. Niissä päätöksissä houkuttelevuus ei ole iso asia.

Vaakakupissa painaa enemmän toimivan arjen rakentaminen, millaisen ympäristön ihminen optimoi itselleen sopivaksi taloudellisten resurssien ja unelmien välimaastossa.

Globalisaation jatkuessa ihmisillä on käytössään yhä enemmän mahdollisuuksia valita elämisen ja työn ympäristöjä.

– Enää ei ajatella, että siellä missä on työni, siellä on myös leipäni ja sitä kautta kotini. Työelämän muutos on myös yksi tekijä, joka näkyy tilastoissa yhä selvemmin. Esimerkiksi mahdollisuus etätyöskentelyyn vaikuttaa asuinpaikan valintaan.

Pelastaisiko pähkähullu idea Hangon?

Ylipäänsä Uudenmaan 26 kuntaa pärjäsivät vertailussa hyvin, sillä keskiarvoksi saatiin 8 pistettä.

Ainoana kunnista alle viisi pistettä sai Hanko. Kahdesta vetovoimatekijästä pisteet napannut Suomen eteläisin kunta on jo pitkään kärsinyt korkeista työttömyysluvuista.

Samanlainen tarina on monilla muillakin selvityksen loppupäähän jääneillä kunnilla.

2010-luvun muuttoliikenteestä hyötyä saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt maantieteellisesti. Schmidt-Thomén mukaan tämä voi johtaa yhteiskunnan entistä syvempään kahtiajakoon.

– Eriarvoisuus kasvaa, muttei se mikään luonnonvoima ole. Aina voi tapahtua nytkähdyksiä suuntaan tai toiseen.

Kaupunkitutkija sanoo, että joskus uuteen nousuun voi riittää esimerkiksi se, että paikkakunnalla on yksikin innovatiivinen propellipää, joka haluaa alkaa yrittää ja on tarpeeksi sitkeä jatkaakseen.

– Ihan pähkähullu juttukin voi kantaa, sillä sellaisella voi olla tänä päivänä globaali yleisö.