Kyllönen lataa takaisin: Kukaan ei saa tyylipisteitä Finavia-sotkun hoitamisesta

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) kiistää, että hän olisi vitkutellut ministerikaudellaan Finavian johdannaissotkujen selvittelyssä.

talous
Merja Kyllönen
Merja Kyllönen Petteri Paalasmaa / AOP

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen ihmettelee liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esittämiä syytöksiä Finavian johdannaissotkujen huonosta hoitamisesta.

Berner sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa, että hänen edeltäjänsä eivät halunneet koskea Finavian johdannaiskaupoista aiheutuneisiin miljoonatappioihin.

Lentokenttien toiminnasta vastaava valtionyhtiö Finavia teki vuosina 2009–2011 noin 34 miljoonan euron tappiot johdannaiskaupoilla. Kyllönen toimi liikenneministerinä vuosina 2011–2014.

– Oli vähän pöllämystynyt fiilis, kun kuulin uutisoinnista, että edeltäjät eivät tehneet yhtään mitään. En tiedä, kuinka kovalla kyydillä olisi pitänyt viedä asioita eteenpäin, kun ensimmäinen irtisanominen tuli jo kuukausi sen jälkeen kun olin aloittanut ministerinä, Kyllönen sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.

Ongelmien vyyhti Finaviassa

Kyllösen mukaan Finaviassa oli paljon ongelmia ja epäselvyyksiä, joista johdannaiskaupat ja niitä seuranneet tappiot olivat vain "piste iin päällä". Muut ongelmat liittyivät esimerkiksi lentoasemien toimintaan ja uudisrakentamiseen.

Kyllösen mukaan johdannaiskauppojen vyyhti avautui hänelle vuosien 2012–2013 aikana. Hänen mukaansa sotkua alettiin selvittää jo tuolloin, eikä prosessia keskeytetty missään vaiheessa.

Kyllönen tosin myöntää, että selvitykset olisivat voineet edetä nopeamminkin. Kokonaisuus oli kuitenkin hänen mukaansa monimutkainen.

– En usko, että kukaan saa tyylipisteitä asian hoidosta.

Kyllösen mukaan Finavia on esimerkkitapaus yhtiöstä, jossa on liikaa valtaa suhteessa valvontaan. Siksi Finavia kannattaisi siirtää liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudesta valtioneuvoston omistajaohjausosaston liekaan – aivan kuten Sipilän hallituksen tuore omistajaohjauslinjaus esittääkin.

– Siellä on ammattilaiset tekemässä työtä, ja he voivat keskittyä yhtiöön täysipäiväisesti. Silloin ei pääsisi tällaisia kupruja syntymään valtion omistamiin yhtiöihin, Kyllönen arvioi.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus