"Meno oli kuin Irwinin laulussa" – telakkaduunarit joivat kossua Hernesaaren vanhassa saunassa

Hernesaaressa oli yleinen sauna jo vuosikymmeniä ennen alueen uusinta tulokasta, Löylyä. Vanhasta korttelisaunasta on muistona pari valokuvaa sekä haalistunut teksti sisäpihan tiiliseinässä.

Kotimaa
Näkymä Hernesaarenkadun saunan löylyhuoneeseen vuonna 1972.
Näkymä Hernesaarenkadun saunan löylyhuoneeseen vuonna 1972.Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

Viime viikolla avattu sauna- ja ravintolakompleksi Löyly komeilee uutuuttaan Hernesaarenrannassa. Lähes näköyhteyden päässä sijaitsee osoite Hernesaarenkatu 15, jonka porttikongista avautuu näkymä menneiden vuosikymmenten saunakulttuuriin.

Sisäpihan takaseinässä näkyy rapistunut teksti ”Kylpy Bad” ja käden kuva, joka osoittaa paikkaa, jossa sijaitsi vielä viitisenkymmentä vuotta sitten yleinen korttelisauna.

– Teksti näkyi vielä muutama vuosi sitten ihan selkeästi, mutta on nyt aika lailla haalistunut, sanoo viereisessä talossa asuva Aapo Rauhio.

Vuonna -47 syntyneen Rauhion perhe muutti Hernesaarenkadulle, kun poika oli viisivuotias. Ensimmäiset vuodet Rauhio muistaa käyneensä naisten puolella äidin ja siskon kanssa saunomassa. Myöhemmin isän kanssa miesten puolella avautui kokonaan toinen maailma.

Viereisellä telakalla oli työpäivä vielä lauantainakin, ja sen jälkeen telakkaduunarit tulivat saunomaan.

– Monella työläisellä oli lauantaisaunassa omat eväspullot mukana. Siellä käytiin saunomassa ja juotiin se kossupullo, mutta koskaan ei ollut mitään tappeluja tai sellaista. Meno oli kuin Irwinin laulussa: mentiin viideltä saunaan ja kuudelta putkaan! Mutta täältä ei kai sentään putkaan lähdetty vaan ihan kotiin.

Suihkuja oli yksi ja siihen jonotettiin

Viereisessä talossa lapsuutensa viettänyt Pirjo Hotti (o.s. Fagerström) muistaa hyvin naapuritalon saunan.

– Siinä aulassa istui yksi emäntä, ja limpsat olivat siellä hyllyllä takana rivissä. Pyynikin sitruunasooda ja puolukkapore olivat ne mitä juotiin. Jaffasta ei silloin vielä tiedetty mitään. Pilsneriäkin sieltä sai.

Hernesaarenkadun sauna oli tyypillinen helsinkiläinen 1900-luvun alkupuolen korttelisauna. Miesten ja naisten puolet olivat erikseen, ja lisäksi yläkerrassa oli tilaussaunat, joista saattoi varata perheelle oman saunavuoron.

Pyynikin sitruunasooda ja puolukkapore olivat ne mitä juotiin.

Pirjo Hotti

– Pesuhuoneissa ei ollut suihkuja vaan sellaiset pläkkiämpärit ja vesihanat. Lämmin vesi haettiin löylyhuoneen puolelta isoista kattiloista, Hotti muistelee.

Rauhion muistikuvan mukaan miesten puolella oli yksi suihku, johon oli usein jonoa. Rauhion mukaan yläkerran tilaussaunat muutetiin asunnoiksi 50-luvun puolivälissä, mutta varsinainen korttelisauna säilyi 70-luvun alkupuolelle saakka.

Saunan jälkeen telakan myymäläksi ja asunnoksi

Saunan toiminnan päätyttyä samassa tilassa avattiin Wärtsilän telakan henkilöstömyymälä. Rauhion muistikuvan mukaan tämä on ollut 70-luvun puolivälin tietämillä. Wärtsilä omisti siihen aikaan Arabian, ja myymälässä myytiin muun muassa Arabian tuotteita telakan henkilökunnalle.

– Isä oli telakalla työssä, ja siinä myymälässä tuli käytyä paljon ostoksilla, Rauhio kertoo.

Myymälän toiminta loppui, kun telakka meni konkurssiin 80-luvun lopulla. Sittemmin vanha liiketila on remontoitu yksityisasunnoksi.

Tietoa Helsingin yleisistä saunoista on koottu muutama vuosi sitten kartalle, joka löytyy täältä.

Audio: Pirjo Hotti ja Aapo Rauhio muistelevat Hernesaaren saunaa