Nitraattia vehnässä ja sinihappoa maississa – ilmastonmuutos tekee viljasta myrkyllistä

Ilmaston muuttuessa kasveihin kertyy aineita, jotka haittaavat veren hapenkuljetuskykyä ja lisäävät muun muassa syöpäriskiä. Riskit ovat jo nyt suuret tropiikissa, mutta Eurooppakaan ei ole turvassa, varoittaa YK:n ympäristöohjelma.

tiede
Ukkospilviä vehnäpellon yllä.
Ukkospilviä kerääntyi vehnäpellon ylle Petersdorfissa Saksassa toukokuun lopussa. Patrick Pleul / EPA

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt lisäävät viljasadoissa kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat olla vaarallisia ihmisten terveydelle, kertoo tuore YK-raportti, joka käsittelee laajasti muitakin ympäristöä koskevia uhkia.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n Frontiers-raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan monet viljakasvit suojaavat itseään äärimmäisissä sääoloissa tuottamalla aineita, jotka pitkään nautittuina saattavat olla ihmisille vaarallisen myrkyllisiä. Kasvien reaktiot kuumuuteen, kuivuuteen ja rankkoihin sateisiin muistuttavat tapaa, jolla ihmiset reagoivat stressiin, tutkijat vertaavat.

Normaalioloissa kasvit muuttavat nitraatteja aminohapoiksi ja proteiineiksi, joista on ihmiselle hyötyä. Jos kasvuolosuhteet ovat pitkään huonot, nitraatteja voi kasaantua kasviin. Ihmisen ruokavaliossa nitraatit haittaavat veren punasolujen kykyä kuljettaa happea.

Alttiita nitraattien varastoitumiselle ovat vehnä, kaura, maissi, hirssi ja durra. Vehnä ja maissi ovat maailman viljellyimpiä elintarvikkeita sokeriruo'on jälkeen. Durra puolestaan on erityisen tärkeä viljakasvi jo ennestään kuivilla ja kuumilla alueilla.

Kuumuus ja rankkasateet stressaavat kasveja

Rajut sateet voivat aiheuttaa sadolle äkillisen kasvupyrähdyksen, minkä takia niihin kertyy vetysyanidia eli sinihappoa. Niin käy ennen muuta maniokille, maissille ja durralle, tutkijat raportoivat.

Myös sinihappo on ihmisen veren hapenkuljetuskyvylle vaarallista. Kuten sinihapon käytöstä kemiallisessa sodankäynnissä tiedetään, jo lyhytaikainen altistus voi lamauttaa ja lopulta jopa tappaa ihmisen.

Muuttuneet sääolot lisäävät myös homesieniä ja niiden tuottamia myrkyllisiä aflatoksiineja, jotka kasvattavat maksavaurioiden, syövän ja sokeutumisen riskiä. Ne myös haittaavat sikiöiden ja lasten kasvua.

Homesienet leviävät lämmössä ja kosteudessa

Maailman väestöstä 4,5 miljardia elää jo nyt maissa, joissa he ovat joka vuosi alttiita aflatoksiineille, ja määrä on kasvussa, kertoo UNEP:n varhaisen varoituksen yksikön johtaja, tutkija Jacqueline McGlade.

– Alamme vasta ymmärtää, miten suuri ongelma nämä myrkkykysymykset ovat trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla sijaitsevien kehitysmaiden maanviljelijöille. Kun ilmasto lämpenee muuallakin, myös siellä alkaa ilmetä uusia uhkia, McGlade sanoo raportissa.

Keniassa kuivuuden aiheuttamat aflatoksiinimyrkytykset ovat pahimmillaan tappaneet ja vahingoittaneet satoja ihmisiä. UNEP:n arvion mukaan myrkytyksen riski kasvaa paikoin myös Euroopassa, vaikka keskilämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä kahteen asteeseen. Useimmat tutkijat pitävät sitä liian toiveikkaana ennusteena.

Tutkijoiden ehdottamia keinoja myrkkyongelman helpottamiseksi ovat ilmastonmuutosta kestävien kasvilajikkeiden kehittäminen sekä riskialttiiden alueiden kartoittaminen.