Kalateiden tulo Hiitolanjoelle pitkittyy edelleen

Aluehallintovirasto myönsi Hiitolanjoen Voimalle luvan rakentaa kalatiet kahdelle voimalaitokselle, mutta yhtiö valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kalateiden rakentamisesta on kiistelty Hiitolanjoella vuosia.

luonto
Hiitolanjoen Kangaskoski
Hiitolanjoen Voima valitti kalatiepäätöksestä hallinto-oikeuteen. Kuvassa Kangaskosken voimalaitos.Kari Kosonen / Yle

Kalateiden tulo Hiitolanjoen Suomen puoleisille voimalaitoksille on ottanut takapakkia. Hiitolanjoen Voima Oy on valittanut saamastaan kalatiepäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Energiayhtiö omistaa Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitokset. Aluehallintovirasto myönsi luvat kalateiden rakentamiseksi molemmille voimalaitoksille huhtikuussa.

Kalateiden rakentaminen yhtiöstä kohtuutonta

Hiitolanjoen Voima haluaa ensisijaisesti, että hallinto-oikeus kumoaa aluehallintoviraston päätöksen kalateiden rakentamisvelvoitteesta. Vesilakiin viittavaa yhtiö pitää velvoitetta kalateiden rakentamisesta kohtuuttomana hyötyihin nähden.

Yhtiön näkemyksen mukaan kalateiden rakentaminen ei paranna alueen kalataloudellista tulosta oleellisesti verrattuna yhtiölle aiheutuvaan haittaan.

Tällä hetkellä yhtiö on velvoitettu maksamaan Hiitolanjoella kalatalousmaksua, joka on suuruudeltaan noin 365 euroa voimalaa kohden. Kalatien suunnittelu ja rakentaminen nostaisivat yhtiön velvoitetta euromääräisesti.

Kalateiden rakentamisen sijaan yhtiö haluaakin säilyttää kalatalousmaksun.

Vettä pitäisi juoksuttaa vähemmän

Toissijaisesti Hiitolanjoen Voima haluaa muun muassa, että kalateihin juoksutettaisiin vähemmän ja lyhyemmän aikaa vettä kuin aluehallintoviraston päätöksessä velvoitetaan. Yhtiö pitää lisäksi aluehallintoviraston määrittelemää rakennusaikaa liian lyhyenä.

Aluehallintovirasto määräsi, että rakentamistyöt olisi aloitettava vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisilta osin loppuun kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Yhtiön mielestä rakentamista ei voi tehdä turvallisesti mainitussa ajassa.

Yhtiön mielestä rakennustyöt voisi aloittaa neljän vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisilta osin loppuun kuuden vuoden kuluessa siitälukien, kun kalateiden toteuttamiseen tarvittavat luvat ovat lainvoimaisia.

Kustannukset valtiolle

Hiitolanjoen Voima huomauttaa myös, että yhtiön hakemus kalateiden rakentamisesta ei ole yhtiön oma päätös. Itä-Suomen ympäristövirasto velvoitti vuonna 2009 antamallaan päätöksellä selvittämään kalateiden vaihtoehdot, tekemään suunnitelmat kalateistä sekä tekemään kalateiden rakentamista koskevan hakemuksen.

Yhtiö valitti päätöksestä, mutta lopulta korkein hallinto-oikeus piti ympäristöviraston päätöksen voimassa.

Hiitolanjoen Voima toteaa myös, että mikäli kalateiden rakentamista pidetään tarpeellisena, pitäisi ely-keskuksen laittaa hakemus vireille. Vaihtoehtoisesti kalatien rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset olisi yhtiön mielestä suoraan määrättävä joko ely-keskuksen tai valtion korvattavaksi.

Vantaan Energia tyytyi päätökseen

Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten välissä sijaitsee Vantaan Energian omistama Lahnasenkosken voimalaitos, jolle aluehallintovirasto on myös myöntänyt luvan kalatien rakentamiseksi. Vantaan Energia ei ole päätöksestä valittanut. Yhtiö kertoi huhtikuussa Ylelle rakentavansa voimalaitoksen ohittavan kalatien suunnitelman mukaisesti.

Hiitolanjoki sijaitsee Suomen puolella Rautjärvellä. Kalateillä voidaan mahdollistaa äärimmäisen uhanalaisen Laatokan lohen nousu lisääntymisalueilleen. Nyt Venäjältä tulevien kalojen nousu tyssää Suomen puolella ensimmäisenä vastassa olevalle Kangaskosken voimalaitokselle.

Kalateiden rakentamisesta on väännetty kättä useita vuosia. Energiayhtiöt ovat olleet haluttomia rakentamaan kaloille kulkuväyliä, kunnes korkein hallinto-oikeus velvoitti yhtiöt suunnittelemaan kalatiet.