Viitasammakkoja ei löytynyt ydinvoimala-alueelta kuukauden etsinnöistä huolimatta

Pyhäjoella on iltahämärissä kuunneltu kuukauden ajan, kuuluuko ydinvoimalan työmaa-alueelta viitasammakon tunnistettavaa ääntelyä. Etsinnässä oli kaksi viitasammakkoa, jotka olisi pitänyt siirtää uuteen elinympäristöön. Kadonneista yksilöistä huolimatta laji on säilynyt alueella elinvoimaisena.

Kotimaa
Viitasammakko tuijottaa kameraan
Yle / Arja Lento

Pyhäjoella Fennovoiman ydinvoimalan työmaalta ei kuukauden etsinnöistä huolimatta onnistuttu löytämään kahta viitasammakkoa paikasta, josta ne olisi pitänyt siirtää siirtosuunnitelman mukaisesti uuteen elinympäristöön Hanhikiven niemen alueelle.

– Etsintä on ollut konkreettisesti sitä, että iltahämärissä asiantuntijaryhmä on ollut kuuntelemassa, kuuluisiko niiden kutuaikainen, tunnistettava ääntely. Toukokuussa sammakoille oli hyvät olosuhteet, joten nämä kaksi yksilöä olisivat siellä varmasti olleet äänessä, jos ne siellä vielä majailisivat, kertoo Fennovoiman ympäristökoordinaattori Johanna Mehtälä.

Etsityistä viitasammakoista on tehty varmuudella havainto kaksi vuotta sitten. Mihin ne ovat entiseltä elinpaikaltaan menneet, on arvoitus. Viitasammakoiden perusbiologiasta tiedetään suhteellisen vähän, mutta viitasammakot voivat kutemisen jälkeen vaihtaa paikkaa ja liikkua kilometrin verran. Sammakot elävät yleensä 8–9-vuotiaiksi, ja saattavat joutua esimerkiksi ohilentävän linnun saaliiksi.

Kyseinen viitasammakkoesiintymä eli yksi tai kaksi yksilöä olisi tavattaessa pitänyt siirtää uuteen lajityypilliseen elinympäristöön. Näin velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus vuonna 2011 antamassaan poikkeusluvassa.

Seuranta jatkuu edelleen

Edellinen virallinen viitasammakkotarkastus tehtiin vuonna 2014, mutta epävirallisempi seuranta on jatkuvaa, varsinkin kun varsinaisen rakennustyömaan ulkopuolella sijaitsee arvokkaita luontokohteita.

– Tämän siirrettävän populaation osalta raportoimme ely-keskukselle ja toimimme sen mukaisesti. Seuranta jatkuu edelleen 2–5 vuoden välein, Mehtälä kertoo.

Siirrettävät yksilöt ovat eläneet paikassa, johon tulee ydinvoimalan satamarakenteita ja jonka työmaa-aita osittain halkoo.

Emme ole voineet taata, että viitasammakon elinpiiri tulisi säilymään paikassa kokonaisuudessaan.

Johanna Mehtälä

– Emme ole voineet taata, että viitasammakon elinpiiri tulisi säilymään paikassa kokonaisuudessaan, Mehtälä valottaa siirrettävän esiintymän taustoja.

Hän kertoo, että satama-alueella tehty sammakkotarkastus ei ole viivästyttänyt rakennustöitä, sillä tarkastukseen on osattu varautua ennakkoon eikä siellä ollut käynnissä töitä, joita olisi pitänyt keskeyttää. Nyt kun tarkatus on tehty, alueella voi jatkaa töitä normaalisti.

Laji on säilynyt elinvoimaisena

Vaikka sammakoita ei etsinnöistä huolimatta löydetty, olennaista Mehtälän mukaan on se, että laji säilyy alueella elinvoimaisena.

– Se ei ole näistä kahdesta yksilöstä kiinni vaan ydinvoimalan rakentamisalueen aidan ulkopuolella on kolme esiintymää, jotka ovat täysin säilyneitä ja tulevat säilymään rakentamistöistä huolimatta.

Viitasammakoiden yksilömäärä Mehtälä ei halua arvioida, mutta hän kertoo, että erittäin vahva esiintymä sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä ydinvoimala-alueelta, Natura-alueella Parhanlahti-Syölätinlahdella ja Heinikarinlammella.

– Esiintyminen todentaa, että alue on viitasammakoille sopiva kuten usein murtovesirannikko on.

Ydinvoimalan rakentamisalueen aidan ulkopuolella on kolme esiintymää, jotka ovat täysin säilyneitä ja tulevat säilymään.

Johanna Mehtälä

Keltakurjenmiekkaa on siirretty

Tarkkailukierroksia ydinvoimala-alueen läheisillä suojelualueilla tehdään tietyin väliajoin, ja silloin tarkkaillaan muitakin suojeltuja lajeja.

– Yksittäisenä lajina olemme ely-keskuksen päätöksellä siirtäneet keltakurjenmiekkaa. Siirto on seurannan perusteella onnistunut todella hyvin. Laji kestää hyvin siirtämisen ja juurtuu vahvan maajuurensa avulla helposti uuteen paikkaan.

Entisen Lapin ja Oulun läänin alueilla keltakurjenmiekka on rauhoitettu laji.

– Ehdoton edellytys rakentamiselle on, että emme aiheuta muutoksia suojeltujen lajien elämään, Mehtälä korostaa.