Suojeltu vanha ja arvokas rakennus voi kunnalle olla röttelö, joka halutaan purkaa

Kun kunnan kassa ammottaa puolityhjänä, ison, vanhan ja tyhjillään olevan suojellun rakennuksen ylläpito ei kuulosta houkuttelevalta ajatukselta. Kukaan ei ehkä suostu ostamaan sitä. Tällöin mieli helposti tekee purkaa rakennus.

Kotimaa
Vanha Sauvosaaren koulu ränsistyneenä.
Risto Koskinen / Yle

Muuttotappiokaupungissa Kemissä vanha Sauvosaaren koulun rakennus ammottaa tyhjyyttään, eikä ostajaa ole löytynyt. Kunta haluaisi purkaa huonokuntoisena pitämänsä rakennuksen, mutta koska se on suojeltu asemakaavassa, purkaminen ei käy tuosta vain. Lapin ELY-keskuksen mukaan rakennus on ainoa arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirenin Lappiin suunnittelema koulu ja ainutlaatuinen koulurakennus maakunnassa.

Kuntaliittoon tulee silloin tällöin yhteydenottoja vastaavista tapauksista, kun kunta haluaisi eroon suojellusta rakennuksesta.

– Aina silloin tällöin kysellään, miten näihin suojelumääräyksiin pitäisi suhtautua, kun kunnalla ei ole käyttöä kiinteistölle ja se katsoo, että purkaminen olisi tarpeen alueen kehittämisen näkökulmasta, sanoo johtava lakimies Ulla Hurmeranta.

Hurmeranta arvelee, että tällaisia yhteydenottoja tulee noin kerran kuussa.

Ilmiö on tuttu myös Helsingin rakennusvalvonnan virastopäällikölle Lauri Jääskeläiselle, joka sanoo, että tapauksia ei kuitenkaan ole pilvin pimein. Ne kuitenkin synnyttävät toisinaan riitoja, joita ratkotaan tuomioistuimissa.

– Tyhjilleen jääneistä rakennuksista aiheutuu menoja. Halvemmaksi tulee purkaa. Mutta se vaatii vähintään poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen.

Arvorakennukset pääsevät rapistumaan

Kemissä Sauvosaaren koulun ikkunoita on hajotettu ja rakennusta on vandalisoitu.

Kiinteistön omistajan ainoksi keinoiksi jää yrittää estää tyhjillään olevaan rakennukseen pääseminen.

Jussi Niemi

Kuten Kemissäkin, tyhjillään oleva rakennus ei yleensä pysy hyvässä kunnossa, vaan jää rapistumaan ja kohtaa ilkivaltaa, sanoo Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi. Toisaalta kun kunnostukseen varatut rahat ovat tiukassa, ne yleensä halutaan varata käytössä oleviin rakennuksiin, Niemi muistuttaa.

– Kiinteistön omistajan ainoksi keinoiksi jää yrittää estää tyhjillään olevaan rakennukseen pääseminen ja yrittää pitää rakennus ulkoisesti sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu vaaraa kenellekään.

Kemissä Sauvosaaren koulurakennuksessa oli jo ennen lopettamista vesivaurioita ja siellä olevilla oirehdintaa, joka voi viitata sisäilmaongelmiin. Lapin ELY-keskuksen tarkastaja Tapio Pukema sanoo, että rakennus ei ollut rakenteeltaan huonokuntoinen ja kaupungin olisi pitänyt vartioida rakennusta paremmin eikä antaa hajottaa sitä.

– Se ei ollut mitenkään huonokuntoinen rakenteeltaan, mutta on liikaa kouluja, niin jostakin on päästävä eroon. Rakennus on ollut useamman vuoden heitteillä. Näin se monesti käy, kun halutaan päästä eroon jostain, niin ei huolehdita kunnolla.

Myyminenkin voi olla vaikeaa

Kunnat ovat itse aikoinaan hyväksyneet asemakaavat, joihin on merkitty suojeltaviksi esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä.

Rakennuksia jää tyhjilleen esimerkiksi, kun kuntaliitosten jälkeen kunnantaloja jää tyhjilleen tai ikäluokkien pienennyttyä. Rakennuksien myyminen tai vuokraaminen saattaa olla vaikeaa, etenkin muuttotappiokunnissa, tai jos rakennus on huonokuntoinen.

Museoviraston erikoistutkija Hilkka Högström sanoo, että vanhoille suojelluille rakennuksille onnistutaan vaihtelevasti löytämään käyttöä.

– Vaihtoehtojahan on ellei loputtomasti, niin monia ainakin. Jotkut onnistuvat hyvinkin löytämään käyttöä, toiset eivät tunnu ikinä löytävän. Se on vähän onnestakin kiinni.