Roikkua 100-metrisessä mastossa tai istua lähestyvän junan edessä – Some yllyttää toinen toistaan rajumpiin tempauksiin

Vaarallinen ja kielletty kiehtoo erityisesti rajojaan kokeilevia nuoria. Mikkelissä mastossa roikkuneet nuoret eivät välittäneet kieltokylteistä tai aidoista, vaan vaaran viehätys vei mukanaan, mielessä tietenkin tilanteen tallentaminen myös muiden nähtäväksi. Sosiaalinen media lisää sosiaalista painetta, jonka myötä uhkarohkeus saattaa kasvaa hyvinkin vaarallisiin mittasuhteisiin.

Kotimaa
Nuoret ovat kiipeilleet Mikkelissä lähes 100-metriseen mastoon.
Risto Puolimatka / Yle

Selfie junaraiteilla lähestyvän junan edessä tai poseeraaminen roikkumalla korkealla ovat nuorten keskuudessa suosittuja extreme-kokemuksia.Hetkellinen adrenaliiniryöppy on olennaista tallentaa ja jakaa sosiaalisessa mediassa.

Vaaranhakuisten selfieiden on sanottu olevan nykypäivän urheuskokeita. Niillä tavoitellaan suosiota ja huomiota. Vaaroja päin on menty iät ja ajat, yllyttämällä kaveria tai omin ideoin. Tuolloin tapahtuman todistajina olivat vain paikalla olleet, mutta nyt niitä voi parhaimmillaan seurata tuhannet. Sosiaalisen median aikakausi on tuonut mukaan uudenlaisen sosiaalisen paineen.

–Tarve olla samanlainen ja kuulua massaan on useilla nuorilla hyvin voimakas. Some on kanava, jonka kautta niitä voi vahvistaa, psykologian tohtori Tarja Salokoski kertoo.

Sosiaalinen media lisää sosiaalista painetta ja uhkarohkeita kokeiluja

Salokosken mukaan sosiaalinen media voi vahvistaa minäkuvaa esimerkiksi sillä, kuinka paljon saa tykkäyksiä. Riskialttiimpia huomionhaulle ovat lapset ja nuoret, jotka eivät tulehuomatuiksi muuten.

Salokoski kuitenkin muistuttaa, että nuoren kehitysvaiheeseen kuuluu riskialtis käytös ja tabujen rikkominen. Mutta sosiaalinen media lisää sosiaalista painetta, jolloin uhkarohkeus voi kasvaa valtaviin mittasuhteisiin. Tekoihin joita ei välttämättä tekisi, jos asiaa harkitsisi hieman pidempään.

Somesta ideoita hurjiin temppuihin

Sosiaalisen media toimii hyvänä yllykkeenä hullutuksille ja jopa vaarallisille tempauksille. Nuoret seuraavat helposti laumaa, vaikka kyseessä ei olisi kovin järkevä juttu.

– On totta, että ideoita saadaan paljon somesta, Salokoski kertoo.

Salokosken mukaan normit muodostetaan nuorten kesken sosiaalisessa mediassa, jossa he päättävät itse, mikä on hyväksyttävää tai ei-hyväksyttävää.

Jos somessa pidetään jotain typeränä tai lapsellisena, silloin sillä ei saa toivottua huomiota

Tarja Salokoski

– Jos somessa pidetään jotain typeränä tai lapsellisena, silloin siitä ei saa toivottua huomiota.

Aikuisten tulisikin puhua samaa kieltä nuorten kanssa, jotta heihin voisi vaikuttaa. Valistus ja osoittelu eivät ole siihen tehokkain keino. Kun nuoret ovat itse sisällöntuottajia, kontrolli sosiaalisessa mediassa on mahdotonta.

– Tulisi antaa tietoa siitä minkä takia mastoon ei ole järkeä kiivetä. Mitä lähemmäs nuorten omaa elämää tieto tuodaan, sitä paremmin se menee perille, psykologi toteaa.