Brysselin piti suitsia liian vahvoja pankkeja – nyt se haluaakin rahan liikkeelle

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen poliittista tahtoa pankkimaailman pelisääntöjen tiukentamiseksi oli paljon. Toisin on nyt. Brysselin koneiston huomio on siirtynyt talouskasvun tavoitteluun, pankeilta toivotaan nyt vetoapua Euroopan laahaavalle taloudelle. Kriitikot varoittavat, että finanssimaailman vakauttamisprojekti on jäämässä kesken, kun kriisitietoisuus alkaa unohtua.

Ulkomaat
Olivier Guersent
Olivier Guersent on EU:n komission korkein pankkiasioista vastaava virkamies.Jeroen Mortier / Yle

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on ollut vuosia tiiviisti mukana, kun pankkisääntelyä on Brysselissä tahkottu hartiavoimin. Finanssikriisin seurauksena havaittiin, että pankkien itsesäätely ei toiminut. Tarvittiin tiukempaa säätelyä.

Sirpa Pietikäinen
Sirpa PietikäinenJeroen Mortier / Yle

– Me olemme tehneet paljon. Komissio toi viime vaalikaudella 28 esitystä, jotka liittyivät parempaan finanssialan lainsäädäntöön, pankkien vakavaraisuuteen tai vakuusrahastoon, jolla tulevia kriisejä voidaan hoitaa, kokoomusta edustava Pietikäinen luettelee.

Nyt ilmapiiri Brysselissä on muuttunut.

– Nyt on sellaista henkeä, että talouskasvu lähtee finanssimarkkinoiden kasvusta ja rahamäärän lisäämisestä, Pietikäinen kuvailee. Pietikäinen onkin huolissaan, että finanssimaailman vakauttamisprojekti uhkaa jäädä kesken.

– Eivät ne riskit sieltä ole minnekään poistuneet.

Rakenneremontti jämähti paikoilleen

Esimerkiksi pankkeihin suunniteltu rakennemuutos, jossa riskipitoisempi investointipankkitoiminta piti erottaa perinteistä talletuspankkitoiminnasta, on jämähtänyt Brysselin koneistossa täysin paikalleen. Lain tarkoituksena oli tarttua pankkivakauden ydinongelmaan eli siihen, että osa pankeista on niin suuria, että niiden kaatuminen aiheuttaisi koko taloutta uhkaavan riskin.

Pietikäisen mielestä se olisi tärkeä elementti suurimpien pankkien riskien hallinnassa.

Christophe Nijdam
Christophe NijdamJeroen Mortier / Yle

Ilmapiirin muutos on havaittu myös Finance Watch -nimisen kansalaisjärjestön toimistossa Brysselissä. Muun muassa pienisijoittajia edustava Finance Watch perustettiin vuonna 2011 vastapainoksi pankkialan etujärjestöille. Järjestön ranskalainen pääsihteeri Christophe Nijdam on itse tehnyt pitkän uran pankkialalla.

Nijdamin mukaan komission vaihtuminen vuonna 2014 oli merkittävä käännekohta suhtautumisessa pankkeihin.

– Edellisen komission aikaan viesti oli suunnilleen sellainen, että finanssimaailman vakaus on talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edellytys. Uusi komissio käyttää samoja sanoja, mutta sanajärjestystä on muutettu. Nyt viesti on: talouskasvu ja työpaikkojen luonti ovat edellytys finanssimaailman vakaudelle, Nijdam kuvaa.

– Se on uskomaton ja käsittämätön pyörähdys akselin ympäri.

Pankkimaailman pelisääntöjä kiristettiin väärään aikaan

EU:n komission korkein pankkiasioista vastaava virkamies Olivier Guersent myöntää Ylen haastattelussa, että suuntaus on muuttunut.

– Komission ei ole tarkoitus vapauttaa sääntelyä tai perua uudistuksia. Mutta älykäs sääntely pitää sopeuttaa taloudelliseen tilanteeseen, pääjohtaja Guersent muotoilee.

Suurin pitkän tähtäimen uhka finanssimaailman vakaudelle on Guersentin mukaan talouskasvun puute. Hitaan kasvun ja matalien korkojen ympäristössä pankkien on vaikea olla tuottavia.

Guersent muistuttaa, että pankkisääntelyn kiristäminen toteutettiin oikeastaan aivan väärään aikaan, koska oli pakko.

Olivier Guersent
Olivier GuersentJeroen Mortier / Yle

– Kun nykyistä kiristämistä alettiin finanssikriisin jälkeen toteuttaa, takana oli 35 vuotta finanssialan sääntelyn purkamista. Finanssikriisi osoitti, että asioiden järjestykseen laittamiselle oli tarvetta. Aika oli kuitenkin huonoin mahdollinen, koska sääntöjen kiristäminen väistämättä vaikuttaa myös pankkien kykyyn rahoittaa taloutta. Ei sellaista pitäisi tehdä hitaan talouskasvun aikaan, Guersent toteaa.

– Sääntely kiristäminen olisi pitänyt toteuttaa 10–15 vuotta aiemmin, mutta kun sitä ei ollut tehty, meillä ei ollut vaihtoehtoja. Meidän oli pakko tehdä se sillä hetkellä.

Uusi komissaari on Lontoon Cityn mieleen

Myös komissaarien persoonilla on vaikutusta koko komission asenteisiin. Guersentin esimies on tällä hetkellä pankkiasioista vastaava komissaari, brittiläinen Jonathan Hill.

Hillin nimittäminen pankkikomissaariksi oli kädenojennus Euroopan pankkimaailman keskukselle, Lontoon Citylle, sanoo Finance Watchin Nijdam.

– Hänen nimittämisellään uuden komission puheenjohtaja Jean-Claude Junker halusi osoittaa hyvää tahtoa Lontoon Cityyn, sillä kaikki tiesivät, että edessä olisi Iso-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Useimmat Ylen Brysselissä haastattelemat tahot sanovat, että Jonathan Hill vastustaa lähtökohtaisesti kaikkea sääntelyn lisäämistä. Ero hänen edeltäjäänsä, ranskalaiseen Michel Barnieriin on selvä. Barnierille pankkisääntely oli henkilökohtaisesti tärkeä hanke.

Jäikö projekti kesken?

Kaikki tuntuvat Brysselissä olevan yhtä mieltä siitä, että ilmapiiri on todella muuttunut pankeille myönteisemmäksi. Erimielisyyttä on enemmän siitä, kuinka hyvä asia se on.

Europarlamentin talous- ja raha-asiavaliokuntaan kuuluva, Ruotsin maltillista kokoomusta edustava Gunnar Hökmark pitää tärkeänä, että pankkien rahahanat aukeaisivat tehokkaammin.

– Tarvitsemme lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, Hökmark sanoo. Hän muistuttaa, että Euroopassa pankit ovat tärkein yritysten rahoittaja, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Gunnar Hökmark
Gunnar HökmarkJeroen Mortier / Yle

Hökmarkin kanssa samaan europarlamenttiryhmään, EPP:hen kuuluva kokoomuksen Sirpa Pietikäinen on eri mieltä ja enemmän huolissaan puuttuvasta sääntelystä. Pietikäinen pelkää, että esimerkiksi nopeasti kasvava joukkorahoitus uhkaa jäädä täysin sääntelemättömäksi, jos poliittista tahtoa sääntelyyn ei enää löydy.

– Joukkorahoitus on mielestäni erinomainen asia. Mutta jos siellä voi toimia ilman minkäänlaisia sääntöjä, ei tarvitse olla kummoinen finanssialan asiantuntija nähdäkseen, että siellä voivat muhia seuraavat riskit, Pietikäinen toteaa.

Pankkiunionista voi tulla uusi Schengen

Jakob von Weizsäcker
Jakob von WeizsäckerJeroen Mortier / Yle

Myös pankkiasioihin hyvin perehtynyt saksalaismeppi, sosiaalidemokraattien Jakob von Weizsäcker on huolissaan. Hän pelkää, että uusi Euroopan pankkiunioni uhkaa jäädä vaaralliseksi torsoksi, jos sääntelyprosessi jätetään puolivalmiiksi.

– On paljon esimerkkejä hyvistä ideoista, jotka toteutettiin Euroopassa vajaasti, ja jotka menivät siksi pieleen. Tällä hetkellä kärsimme esimerkiksi huonosti toteutetusta Schengenin sopimuksesta, von Weizsäcker sanoo.

Saksalaismepin mukaan rajoja avannut Schengenin sopimus on erinomainen idea, mutta se toteutettiin huonosti ja kun ongelmia sitten tuli, oltiin vaikeuksissa.

Illan A-studiossa, klo 21 tarina siitä kuinka suurten pankkien kaatumisen estämiseksi suunniteltu hanke jämähti jonnekin Brysselin käytäville.