Häirintä hajotti Suomen suurimman merimetsoyhdyskunnan: "Odotettua parempi tulos"

Merikarvialla oli viime kesänä Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Kevään häirintäoperaation jälkeen häirintäalueen luodoilla on nähty vain muutamia merimetsoja.

luonto
Merimetson poikasia.
Jari Pelkonen / Yle

Suomen suurin merimetsoyhdyskunta on hävinnyt taivaan tuuliin. Viime vuonna Merikarvian kunnan edustan merialueella Pohjois-Satakunnassa oli 4 120 merimetson pesää, mutta huhti–toukokuussa toteutettu häirintäoperaatio onnistui yli odotusten.

– 98 prosenttia häirintäalueen linnuista on poissa. Paikalla hengailee enää poikamieslintuja, jotka eivät aio pesiä, häätötyötä johtanut Kasalan osakaskunnan puheenjohtaja Markku Bondfolk sanoo.

Kuvia, nauhoja ja ääntä

Kasalan osakaskunta sai ely-keskukselta luvan häiritä merimetsoja muun muassa väliaikaisilla karkottimilla rajatulla alueella.

Kolmella saarella oli nestekaasulla ja akulla toimiva, kymmenen minuutin välein pamahteleva tykki.

Kasalan osakaskunnan puheenjohtaja Markku Bondfolk

Lupa-alueelta oli rajattu pois yksi merkittävä pesimäluoto. Muille luodoille vietiin auringossa välkehtiviä keltaisia hirvinauhoja, haukan näköisiä leijoja ja kuolleita merimetsoja muistuttavia muovisia raatokuvia.

– Käytimme myös akun voimalla toimivia pelote-ukkoja, jotka käynnistyivät ajastimella, nousivat pystyyn, pitivät ääntä ja heiluivat tuulessa. Ne toimivat ajastimella vartin välein. Kolmella saarella oli nestekaasulla ja akulla toimiva, kymmenen minuutin välein pamahteleva tykki, Bondfolk sanoo.

Kielteistäkin palautetta

Bondfolkin mukaan tykki osoittautui kaikkein parhaaksi karkotuslaitteeksi. Siitä tosin tuli myös jonkin verran kielteistä palautetta.

Lintuasiantuntija Antti J. Lind laskee merimetson pesiä Porin Ahlaisissa.
Merimetsoluoto Ahlaisissa, joka sijaitsee Merikarvian eteläpuolella.Jari Pelkonen / Yle

– Pari mökkinaapuria on arvostellut voimakkaasti tykkien käyttöä, mutta meidän oli valittava ruton ja koleran välillä. En ole ihan varma, olisiko operaatio onnistunut ilman tykkejä, Kasalan osakaskunnan puheenjohtaja Markku Bondfolk sanoo.

Suomen Luonnonsuojeluliittokin suhtautui keväällä ymmärtäväisesti merimetsojen häirintälupaan, koska häirintätyössä ei vahingoitettu lintuja tai niiden munia. Osa luonnonystävistä on kuitenkin ollut harmissaan merimetsojen häirinnästä.

– Ensi keväänä viemme karkottimet valmiuteen hyvissä ajoin. Käytämme niitä tarpeen mukaan, jos lintuja alkaa näkyä, Bondfolk sanoo.

98 prosenttia häirintäalueen linnuista on poissa.

Kasalan osakaskunnan puheenjohtaja Markku Bondfolk

Minne linnut liihottivat?

Merimetsot ovat siirtyneet Merikarvialta muualle, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä. Metsästäjäliitto oli aiemmin tänä vuonna huolissaan merimetsokannan mahdollisesta siirtymisestä sisämaahan.

Merimetsojen aiheuttamista ongelmista ovat valittaneet erityisesti ranta-alueen asukkaat ja kalastajat. Linnut tahraavat ulosteellaan pesimäluotoja. Kalastajien mukaan merimetsot verottavat kalakantaa.