Hämeenlinnalaisesta liikennepuistosta malliesimerkki: näin tehdään puisto kestävästi, edullisesti ja kierrättäen

Viherrakentaminen voi olla muutakin kuin mallia vanhat pintamaat ja kasvit kaivurilla pois ja uutta multaa ja taimia tilalle. Suunta on kohti kestävää, kierrättävää ja ympäristökuormitusta vähentävää viherrakentamista. Kaurialan Liikennepuiston avautuminen Hämeenlinnassa torstaina on yksi valtakunnallisen Vihervuoden kohokohdista. Puisto on rakennettu kestävän ympäristörakentamisen malliksi.

Kotimaa
Lapsi polkuautoilee liikennepuistossa
Kari Mustonen / Yle

Vihervuotta koordinoivan Viherympäristöliiton mukaan Kaurialan Liikennepuisto Hämeenlinnassa on esimerkki siitä, että on mahdollista tehdä asioita uudella tavalla. Rakentaminen voidaan tehdä kestävästi, ympäristöä huomioiden, materiaaleja uudelleen käyttäen, kuljetuksia minimoiden ja ympäristökuormitusta vähentäen.

Puistossa on esimerkiksi tehty kasvualustaa paikalla olevasta pintamaasta ja kaadettuja puita on sijoitettu maarungoiksi ympäri puistoa.

– Niillä voi istuskella, mutta samalla rungot ovat monien hyönteislajien elinympäristöä, kertoo Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri Seppo Närhi.

Liikennepuistossa on myös käytetty asfalttia, jonka valmistuksessa syntyy vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisen asfaltin valmistuksessa. Rakentamiseen on käytetty kaupungin varikolta löytyneitä luonnonkiviä ja betonikiviä uudelleen ja asennettu varikolta löytyneitä kivilohkareita istuinkiviksi.

Hyönteisten elinmahdollisuuksia on lisätty istuttamalla perhospuutarhaan perennoja, jotka ovat hyönteisten mesikasveja.

Lainsäädäntö hankaloittaa pintamaan kaupallista käyttöä

Viheralalla on mahdollista käyttää tuotteita, joiden valmistus kuormittaa ilmastoa vähemmän ja joissa hyödynnetään käytettyä materiaalia. Viherympäristöliiton arvion mukaan lainsäädäntö ei kuitenkaan parhaalla mahdollisella tavalla edesauta muun muassa kasvualustan valmistusta rakennuspaikalla olevista materiaaleista. Laki koskee siis kaupallista toimintaa, ei kotipuutarhurin itse tekemiä pihan puutarhatöitä, Närhi tarkentaa.

– Suomessa pääasiassa käytetään tuotteistettuja, kaupasta ostettavia kasvualustoja. Niitä ohjaa lainsäädäntö, jossa sanotaan, että kasvualustassa ei saa olla rikkakasveja. Kun halutaan edistää paikalla tehtävistä materiaaleista kasvualustan tekemistä, niin on kysytty Eviran tulkintaa, milloin laki koskee niitä.

Närhi kertoo, että Eviran tulkinnan mukaan paikalla olevista materiaaleista voi tehdä kasvualustaa vain silloin, kun sitä käytetään samalla paikalla.

– Siihen ei saa lisätä muuta kuin kalkkia ja lannoitetta. Jos siihen lisätään muuta materiaalia, se muuttuu tuotteistetuksi materiaaliksi, jossa ei saa olla rikkakasveja.

– Sopimuksilla asiakas ja viheryrittäjä voivat toki erikseen sopia, että rikkakasveja saa olla kasvualustassa. Näin on toimittu myös Hämeenlinnan Liikennepuistossa eli kaupunki tilaajana tiesi, että kasvualusta on pintamaata. Perenna-alueella on toki rikkakasviton perennamulta.

Liitto yrittää vaikuttaa viranomaisiin niin, että olisi erikseen määritelty tuote, joka mahdollistaisi rakennuspaikan oman pintamaan käytön.

– On alettu puhua biotooppipohjaisesta suunnittelusta eli mikä kasvillisuus alueella parhaiten luontaisesti menestyy. Maapohjassa jo valmiina ja siemenpankissa olevat lajit ainakin viihtyvät. Näin rakentajan ei tarvitse kaikkea istuttaa, kuljettaa ja maksaa. Eniten ympäristökuormaahan syntyy juuri ainesten kuljettamisesta, Närhi muistuttaa.

Yhteisöt mukaan toimintaan

Kaurialan Liikennepuisto rakennettiin jo 1960-luvulla ja tuolloin se oli suosittu lapsiperheiden liikennekasvatuskohde. 1990-luvun loppupuolella puistoa peruskorjattiin enemmän tavanomaisen korttelipuiston suuntaan. Nyt puisto on palautettu alkuperäiseen 1960-luvun asuun, nykypäivään päivitettynä.

– Puisto oli viime vuosien aikana jäänyt piiloon asuntokortteleiden sisään ja harva nykyhämeenlinnalainen edes tiesi koko puistosta. Vanhoja puita poistamalla puistoon saatiin lisää valoa, kertoo viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen Hämeenlinnan kaupungilta.

Vihervuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Kaurialan Liikennepuisto syntyi Viherympäristöliiton aloitteesta kestävän ympäristörakentamisen kriteerien valmistelujen tueksi koehankkeeksi yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Viher- ja ympäristörakentajat ry:n kanssa. Mukaan lähti lähes 20 viheralan yrittäjää.

Lions Club tulee pyörittämään puistossa lasten ja nuorten liikennetapahtumia. Puistossa on myös pieni kaupunkiviljelmä, ja tätä toimintaa pyörittää 4H-yhdistys.