Opiskelu lukiossa – elämää vai koulua varten? Päättökoe stressaa joka maassa

Lukiotason opetus vaihtelee melkoisesti eri maissa, mutta yhteistä on, että nuorena pitäisi olla jo aika hyvin selvillä tulevasta ammatistaan. Kreikassa ei juhlita lukion päättymistä, tärkeintä on pääsy jatko-opiskelemaan. Ranskassa linjavalinta on avainasemassa. Venäjällä ja Kreikassa tutustutaan syvemmin myös kieleen ja kulttuuriin. Päättökoetta jännitetään joka maassa kuten Suomessakin.

Kotimaa
Kuvitus opiskelijasta.
Yle Uutisgrafiikka

Mitä on jäänyt lukiosta päähän Kreikassa?

– Lukio ei valmista nuoria maailmaan vaan yo-kirjoituksia vastaaviin kansallisiin kokeisiin, ”Panellinies”.

Oppilaiden täytyy valita 16-vuotiaina joko teoreettinen tai matemaattis-luonnontieteellinen linja, jolta he aikovat kirjoittaa. Menettely linjaa pitkälti ammatinvalinnan, sillä yo-kokeiden pisteet määrittävät kolmannen asteen jatkopaikan. Prosessiin voi vaikuttaa itse vain merkitsemällä tärkeysjärjestyksen haettaviin laitoksiin.

Kuvitus opiskelijasta.
Yle Uutisgrafiikka

Pakollisia kirjoitettavia aineita yo-linjoilla on neljä. Niistä nykykreikka ja kirjallisuus on kaikille pakollinen.

Yksi valinnaisaine parantaa mahdollisuuksia omaa linjaa vastaavalle jatkopaikalle. Valinnaisaineita ovat sosiologian ja politiikan perusteet, statistiikka sekä biologia.

Vieraissa kielissä suullisen kielitaidon harjoittelu on vähäistä. Kädentaitoaineista tunnetaan vain luonnostelu.

Opetus on teoreettista ja suppeaa yo-kirjoitusten vaatimustasoon nähden. Lukiossa oletetaan, että oppilaat pänttäävät asiat iltaisin yksityisillä preppauskursseilla.

Harvalla koulunsa päättävällä on siis mielessään muuta kuin oman linjan pakolliset aineet – joko muinaiskreikka, historia ja latina tai matematiikka, fysiikka ja kemia tai tietojenkäsittely ja taloustieteen perusteet.

Sara Saure, Ateena

Venäjällä juhlitaan vasta juhannuksena

Moskovalainen Karina, 17, on yläkoulun päättävä opiskelija tavallisessa valtion koulussa. Hän on valinnut 10- ja 11-luokalla humanistisen painotuksen, sillä aikoo hakea Moskovan pedagogiseen yliopistoon opiskellakseen liikunnanopettajaksi.

Oppilaat voivat siirtyä yläluokille yhdeksän pakollisen kouluvuoden jälkeen. Yläluokat eivät ole siis pakollisia, vaan yhdeksännen luokan jälkeen voi siirtymä myös suoraan ammattiin valmistavaan koulutukseen tai muuhun Suomen toisen asteen koulutusta vastaavaan opinahjoon.

Kuvitus opiskelijasta.
Yle Uutisgrafiikka

10- ja 11-luokka valmistavat oppilaita kaikille pakolliseen yhtenäiseen valtiolliseen kokeeseen (JeGE). Koe toimii valtakunnallisena toisen asteen koulujen päättökokeena ja sen tuloksia käytetään laajasti myös korkeakoulujen oppilasvalinnoissa. Sen pakollisina aineina ovat matematiikka ja venäjän kieli. Näiden lisäksi yläluokilla opiskellaan yleissivistäviä aineita kuten historiaa, yhteiskuntatiedettä, biologiaa, maantiedettä, kemiaa, fysiikkaa ja vähintään yhtä vierasta kieltä, joka useimmiten on englanti.

Pakollisen aineiden lisäksi Karina suorittaa yläluokan lopettavassa päättökokeessa valinnaisena yhteiskuntatieteiden ja biologian kokeen. Biologian kokeeseen Karina on valmistautunut muun muassa käymällä kaksi valinnaiskurssia, joissa tutkitaan soluja mikroskoopilla. Lisäksi Karina on suorittanut erityisen taloustieteeseen pureutuvan kurssin, jossa käsiteltiin arvopaperimarkkinoita.

Aloittaessaan yläluokat oppilaat valitsevat tulevaa päättökoetta ja jatko-opintoja silmällä pitäen opintojensa painotuksen. Esimerkiksi humanistisille aloille tähtäävät opiskelevat enemmän venäjänkieltä ja kirjallisuutta sekä reaaliaineita, kun tekniseen korkeakouluun pyrkivien matematiikan opinnot ovat toisia laajemmat. Lisäksi on valinnaiskursseja.

Jokainen osaa Pushkinin runoja

Karina uskoo, että yläluokat ovat päättökokeen lisäksi valmistaneet häntä myös tavallista elämää varten. Hän pitää erityisen tärkeänä pakollista turvallisen toiminnan perusteiksi nimettyä ainekokonaisuutta, jossa varaudutaan mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Karina pitää tärkeänä, että jokainen hallitsee ensiaputaidot. Kaikille opetettavan oppimäärän lisäksi Karina valitsi kansalaistaitoja opettavasta aineesta myös lisäkurssin.

Karina arvioi kaikkien yläluokkien suorittaneiden oppilaiden matematiikan – algebran ja geometrian – ja venäjänkielen tietämyksen olevan suhteellisen hyvä. Venäjän opintoihin kuuluu myös runous. Kaikkien on esimerkiksi osattava lausua ulkoa kansallisrunoilija Aleksandr Pushkinin runoja.

Lisäksi kaikille opetetaan kansalaistaitoja, kuten toimimista erilaisissa onnettomuustilanteissa kuten liikennetapaturmassa, tulipalossa ja ydinonnettomuudessa. Lisäksi opetetaan ensiaputaitoja ja terveellisten elämäntapojen merkitystä. Pojilla on myös aseenkäsittelyä ja ampumaharjoituksia, tytöillä poikia laajempi ensiapukoulutus.

Opetus yläluokilla on opettajavetoista ja perustuu pitkälti ulkoa oppimiseen. Venäläiskouluissa opettajien ja oppilaiden suhde on tiukan hierarkkinen, mikä näkyy muun muassa opettajien teitittelyssä. Kuri on perinteisesti tiukka verrattuna suomalaiskouluihin.

Erkka Mikkonen, Moskova

Ranskassa lukiolaiset suosivat luonnontieteitä

Ranskassa lukio (lycée général) on yleissivistävä koulu ja väylä korkeakouluopintoihin. Lukio-opintojen sisältö riippuu linjavalinnasta: Ranskalaiset opiskelijat valitsevat joko tieteellisen (S eli scientifique), yhteiskunnallisen (ES eli économique et social) tai kirjallisen (L eli litteraire) suuntautumisen.

Linjavalinta on tärkeää, sillä se vaikuttaa jatko-opintoihin. Linjoista selvästi suosituin on scientifique, jota pidetään kovatasoisena ja suhteellisen varmana väylänä yliopistoon.

Kuvitus opiskelijasta.
Yle Uutisgrafiikka

Kaikkien lukiolaisten opintoihin kuuluu ranskan kieltä ja kirjallisuutta, kahta vierasta kieltä, filosofiaa, luonnontieteitä, historiaa ja liikuntaa. Muuten opinnot määrittyvät linjavalinnan mukaan. S-linjalla opiskelu painottuu matematiikkaan, biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. ES-linja painottaa talous- ja yhteiskuntatieteitä ja L puolestaan kirjallisuutta, vieraita ja klassisia kieliä sekä taideaineita. Käsitöitä tai kotitaloutta ei ranskalaisissa kouluissa opeteta.

Ranskalainen koulujärjestelmä on kurinalainen ja painottaa analyyttista ajattelua luovan ongelmanratkaisun sijaan. Yleissivistyksen ihanne on keskeisessä roolissa. Esimerkiksi urheilujoukkueita tai oppilaskuntatoimintaa on vähäisesti, sillä ranskalaisessa koulussa keskitytään opiskeluun.

Ranskassa lukio kestää kolme vuotta ja päättyy valtakunnalliseen, suomalaista ylioppilaskoetta vastaavaan le baccalauréat -tutkintoon. Kokeisiin valmistautuminen on monen mielestä stressaavaa.

– Le bac hermostuttaa minua, pelkään epäonnistuvani vaikka olenkin valmistautunut hyvin. Eniten minua jännittää matematiikan koe. Haaveilen lääkärin ammatista, kertoo pariisilaisessa yleislukiossa S-linjalla opiskeleva Inès.

Le baccalauréat-tutkinnolla on symbolisesti tärkeä asema ranskalaisessa yhteiskunnassa ja kokeiden edistymistä seurataan mediassa tarkasti.

Viime vuonna ylioppilaskokeessa pyydettiin muun muassa selittämään roomalaisen filosofin Ciceron ajatuksia, tulkitsemaan ranskalaisen Gustave Flaubertin Rouva Bovary -romaania, kuvaamaan Saharan alueen konflikteja ja luonnonvaroja sekä pohtimaan mikrobien kehittymistä noutopöydän hedelmäsalaatissa.

_Annastiina Heikkilä, Pariisi _

Lukio sivistää, jos suomalainen nuori jaksaa opiskella

Suomen lukiokoulutukselle on annettu laaja yleissivistävä tehtävä kasvattaa nuorista kriittisesti ajattelevia ja vastuulllisia kansalaisia.

Lukio-opintojen aikana nuori parantaa kielitaitoaan, matemaattista osaamistaan ja hankkii korkea-asteen opintojen kannalta välttämättömän tiedon reaaliaineissa. Tuleva uravaihtoehto vaikuttaa siihen, mitä kannattaa painottaa kurssien valinnassa.

Kuvitus opiskelijasta.
Yle Uutisgrafiikka

Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon ja kurssit jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin. Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä ja niitä valitaan vähintään 47. Syventävät ovat jatkokursseja, niitä on oltava vähintään 10. Ylioppilastutkinnon tehtävät tulevat pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella.

Juuri kirjoittanut Aino Saavalainen kevensi kurssisuunnitelmaansa matkan varrella Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Syynä olivat kurssimuotoisen lukion tiukka tahti ja muuttuneet urasuunnitelmat, myös ratsastusharrastus vei oman aikansa. Mielessä on välivuosi ja sitten fysioterapeuttiopinnot.

Äidinkielen kursseista olen saanut paljon kriittisyyttä asioihin ja ylipäänsä se on ollut yleissivistävin aine.

Aino Saavalainen, ylioppilas

Aino on tyytyväinen kolmivuotisen lukion antiin.

– Äidinkielen kursseista olen saanut paljon kriittisyyttä asioihin ja ylipäänsä se on ollut yleissivistävin aine, Aino Saavalainen sanoo.

– Olisin halunnut käydä paljon vielä erilaisia kursseja, ei sen pohjalta mitä kirjoitin, vaan ihan oman kiinnostuksen pohjalta. Mielenkiintoiset kurssit olivat vain kerran vuodessa, usein täynnä ja vain niille, jotka kirjoittavat sen aineen.

Ylioppilastutkinnossa kirjoitetaan vähintään neljä koetta: äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe, toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe. Näistä äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe on kaikille pakollinen. Reaalikoe jakaantuu aineittain esimerkiksi biologian, kemian tai fysiikan yksittäisiksi kokeiksi.

Lukio on antanut Aino Saavalaisen mukaan hyvät eväät elämälle.

– Hirveän paljon lukio on kasvattanut. Enemmänkin ehkä olisi voinut saada eväitä, mutta oma opiskelumotivaatio oli syynä siihen, ettei enempää saanut, Aino tuumii. Lukion kurssitarjonnasta ei hänen mielestään kannata karsia mitään pois.

Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina Aino painaa valkolakin päähänsä tuoreena ylioppilaana.