yle.fi-etusivu

Selvitys: Joka neljäs epäilee, että eettisillä ostospäätöksillä olisi merkitystä

Yhä useampi suomalaiskuluttaja haluaa panostaa onnellisuuteen eikä juokse vain halpojen hintojen perässä. Kuluttajaselvityksen tekijöiden mukaan tämä on hyvä uutinen yrityksille, sillä kuluttajat laittavat rahaa hyvinvointiinsa.

Kotimaa
Kahdenkymmenen euron seteleitä.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomalainen kuluttaja ei tee eettisiä valintoja ostopäätöksissään enää näyttääkseen muille vaan parantaakseen omaa hyvinvointiaan. Toisaalta moni kuluttaja on jo menettänyt toivonsa siitä, että omilla ostopäätöksillä olisi merkitystä.

Näin kertoo tänään torstaina julkaistu Tiedostava kuluttaja -selvitys. Yrityspalveluja tarjoava designtoimisto Kuudes kerros kartoitti, minkälaisia kuluttajia suomalaiset ovat. Tulos oli, että hyvin erilaisia.

Selvityksessä suomalaiset jaettiin kahdeksaan ryhmään heidän kulutusmotiiviensa perusteella: unelmoija, sivullinen, huolenpitäjä, kunnianhimoinen, itsevaltias, tinkimätön, vakaumuksellinen ja utelias. Kuudennen kerroksen mukaan tulokset ovat muuttuneet aiemmasta selvityksestä, joka tehtiin kaksi vuotta sitten.

Rahaa onnellisuuteen

Kuluttajista 25 prosenttia muodostaa niin kutsutun sivullisten ryhmän.

– Taloudellisen ja poliittisen tilanteen takia monet ovat erittäin varovaisia. He ovat jopa menettäneet toivonsa siitä, että yksilö voisi vaikuttaa valinnoillaan, kertoo tutkimusryhmän jäsen Saara Järvinen.

Kuitenkin entistä useampi kuluttaja päinvastoin uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa, ja heidän mukaansa vastuullinen kuluttaminen on aiempaa helpompaa.

Niin sanotuille tinkimättömille vastuullinen kuluttaminen ei ole suorittamista, vaan kuluttamisella on merkitystä. Heitä oli 11 prosenttia vastanneista, muutama prosentti enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

– Merkityksellisyys on yhä useammalle tärkeämpää kuin halvalla ostaminen, Järvinen kertoo.

Hänen mukaansa tämä on hyvä uutinen yrityksille, sillä kuluttajat laittavat rahaa onnellisuuteen.

Keväthanskat rautakaupasta

Noin 65 prosenttia vastanneista on niin sanottuja huolenpitäjiä, jotka etsivät turvallisuutta ja vakautta.

– He eivät ole välttämättä nuukia mutta varovaisia. Muun muassa käytettyjen tuotteiden suosio on kasvanut todella paljon, Järvinen sanoo.

Selvityksen mukaan uusia suunnannäyttäjiä ovat nyt itsevaltiaat: heille yksilölliset valinnat ovat tärkeitä, ja he haluavat erottautua massasta.

– Esimerkiksi yksi vastanneista kertoi, että hänen piti ostaa keväthanskat muttei halunnut ostaa niitä massatuotantokaupasta. Niinpä hän meni rautakauppaan ja osti sieltä puutarhahanskat, joita käytti keväällä, Järvinen kertoo.

Itsevaltiaat on Järvisen mukaan ryhmä, jota tulevaisuudessa seurataan.