Tulevaisuuden koulu on olennaisesti avarampi – siellä on myös kokolattiamatot

Uuden opetussuunnitelman mukaisessa koulussa on määrä tehdä projekteja joiden opetussisältö tulee useammalta opetusalalta. Tiloissa pitää pystyä opetuksellisesti sekoittamaan esimerkiksi matematikkaa, fysiikkaa ja vaikkapa kädentaitoja keskenään. Uuden opetussuunnitelman mukaista koulua aletaan peruskorjata 1980-luvun alkupuolella valmisuneeseen Oulunsalon Pitkäkankaan kouluun. Pitkäkankaan koulu on yksi suomalaisen arkkitehtuurin niin sanotun Oulun koulun merkkirakennuksista.

Kotimaa
Oulunsalon Pitkäkankaan koulun irtaimisto muuttaa
Oulunsalon Pitkäkankaan koulun oppilaat ja irtaimisto muuttavat peruskorjauksen alta. Isommat alakoululaiset opiskelevat ensi lukuvuoden väistökouluna toimivassa Patamäen koulussa tai Kirkonkylän koulussa. Marko Siekkinen / Yle

Juuri nyt kaikki on Pitkäkankaalla murroksessa. Jo 1980 - luvun alkupuolelta palvelleessa koulurakennuksessa on alkamassa mittava peruskorjaushanke, joka tuo mukanaan myös kengättömyyden ja 1970-luvulta tutut kokolattiamatot.

Tulevaisuuden koulun mielenkiintoisia yksityiskohtia ovat esimerkiksi kengättömyys ja kokolattiamatot. Uudestaan muotiin tulleilla kokolattiamatoilla kävellään sukkasillaan tai sisäkengillä.

Pyrimme eroon vanhoista koppiluokista ja rakennetaan uudenlaisia opetustiloja.

Jouko Leskinen

Nyt testataan myös taipuuko 1980-luvun Oulun koulun kouluarkkitehtuurin tuote myös tulevaisuuden koulurakennukseksi.

– Tässä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa tällaista 80-luvulla rakennettua koulua, että kuinka hyvin se taipuu tällaisiin uusien opetussuunnitelmien mukaisiin opetustiloihin. Pyrimme eroon vanhoista koppiluokista ja rakennetaan uudenlaisia opetustiloja, sanoo Oulun kaupungin Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen.

Pitkäkankaan koulu entisessä Oulunsalon kunnassa, nykyisessä Oulunsalon kaupunginosassa on Oulun suurimpia kouluja. Päivittäin siellä työskentelee noin 800 koululaista ja lähes 100 aikuista.

Tulevaisuuden koulu on joustava ympäristö

Pitkäkankaan koulu on rakennettu kohtuullisen hyvin aikoinaan. Rakenteet ovat jämäkät, kohtuullisen turvalliset ja terveelliset. Vakavia sisäilmaongelmia ei ole.

– Uusi opetussuunnitelma kannustaa monialaiseen oppimiseen. Teemme projekteja, joiden opetussisältö tulee useammalta perinteiseltä opetusalalta eli sekoitetaan matematiikkaa, fysiikkaa ja vaikka kädentaitoja keskenään.

Kaikkia seiniä ei ole tarkoitus kaataa, mutta luomme avoimempia oppimisympäristöjä.

Seppo Pasanen

– Meidän täytyy saada sellaiset tilat, että ne sallii monenlaiset oppimistilanteet. Eli mahdollisimman joustava ympäristö. Tarkoitus on tehdä joustavia monimuotoisia tiloja, joita voidaan jakaa erilaisiin pienempiin osiin erilaisia oppimistilanteita varten, kertoo projektiarkkitehti Kalle Vahtera Alt Arkkitehdeistä.

Kiteytettynä tulevaisuuden koulua kuvaa avoimuus, joustavuus ja monipuolisuus.

– Kaikkia seiniä ei ole tarkoitus kaataa, mutta luomme avoimempia oppimisympäristöjä, muotoilee Pitkäkankaan koulun rehtori Seppo Pasanen.

Myös ekaluokkalaisia opettava Maija Viljamaa uskoo, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

– Tulee myös tiloja, jotka on mahdollista sulkea. Uskon että se on viihtyisä, avara, valoisa ja myös käytännössä toimiva.

– Tulevaisuudessa toivon, ja näyttää siltä, että me pystytään tekemään yhteisopettajuutta arjessa ja käytännössä. Niin että meillä on mahdollisuus aukaista seinät luokkien välistä. Sitä kovasti odotan, sanoo Viljamaa.

Ala-asteen oppilaat evakkotielle

Putkiremontin ja kattotöiden ohessa koko koulu pannaan uusiksi.

Remontin yhteydessä koulun 1-6-luokat joutuvat ensi syksynä vuodeksi evakkoon. Isommille alakoululaisille 4-6-luokkalaisille se tarkoittaa päivittäisiä bussikuljetuksia toisella puolella kaupunkia sijaitsevaan väistökouluna toimivaan Patamäen kouluun.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun he remontin jälkeen palaavat omaan kouluunsa, on koulu kovasti toisenlainen. Tilaa oppilasta kohden on noin puolet entisestä.

Tulevaisuuden koulussa tuhatkunta kenkäparia parkkeeraa kengättömän koulun eteisissä. Uudestaan muotiin tulleilla kokolattiamatoilla kävellään sukkasillaan tai sisäkengillä.

Allianssimallissa urakoitsijat ovat yhteisvastuussa

Remontti toteutetaan uudella tavalla. Oulu on Vantaan kanssa mukana Tekes-projektissa, missä haetaan edullisia malleja vanhojen koulurakennusten korjaamiseen uusiksi opetustiloiksi. Toinen erikoisuus on rakentaminen niin sanotulla allianssimallilla.

Pitkäkankaan koulu on meille hyvin poikkeuksellisen hanke. Se toteutetaan niin, että tilaaja, urakoitsijat, suunnittelijat ja käyttäjät ovat kaikki samalla puolella pöytää.

Jouko Leskinen

– Pitkäkankaan koulu on meille hyvin poikkeuksellisen hanke. Se toteutetaan niin, että tilaaja, urakoitsijat, suunnittelijat ja käyttäjät ovat kaikki samalla puolella pöytää. Alusta alkaen haetaan yhdessä ratkaisuja jotka tekevät koulusta mahdollisimman hyvän, kertoo entinen Oulunsalon tekninen johtaja Jouko Leskinen.

Allianssimalli tarkoittaa myös sitä, että urakoitsijat ovat vastuussa toistensa tekemisistä. Sillä haetaan myös sitä, että matkan varrella ei tule suunnitelmayllätyksiä eikä lisäkustannuksia näiden osalta.

– Maksimikustannus on sidottu ja kaikki matkan varrella eteen tulevat muutokset täytyy löytää ottamalla jotakin jostakin muualta pois, laatua laskematta, muotoilee Leskinen.

Kokonaisuudessaan yli 10 miljoonan euron remontti

Tekes-hankkeessa mukana olo helpottaa hieman kustannuspainetta. Tekesiltä tulee jonkin verran rahoitusta.

– Pitkäkankaan peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat arviolta toistakymmentä miljoonaa euroa, kertoo korjausrakennuttamispäällikkö Elina Timisjärvi Oulun kaupungin Tilakeskuksesta.

Remontti toteutetaan niin sanotulla allianssimallilla, joka tarkoittaa että urakoitsijat ovat vastuussa toistensa tekemisistä. Sillä haetaan myös sitä, ettei matkan varrella ei tule suunnitelmayllätyksiä eikä lisäkustannuksia.

Allianssimalli tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki toteuttajat urakoitsijat on valittu jo ennen suunnittelua ja he ovat päässeet vaikuttamaan siihen.

– Aikaisemmin hankkeet suunniteltiin ja sitten kilpailutettiin siihen toteuttajat. Nyt on toteuttajilta saatu todella hyviä ideoita siitä miten kannattaa suunnitella, ettei suunnitella vääriä ratkaisuja, joita jouduttaisiin sitten työmaa-aikana lisä- ja muutostyökustannuksilla korjaamaan, kertoo Timisjärvi.

Oppilaskohtaisia neliöitä on tulevaisuuden koulussa nykyistä vähemmän

Oppilasta kohden uudessa Pitkäkankaan koulussa neliöitä on jonkin verran vähemmän kuin nyt. Oulussa on opetustiloissa keskimäärin 12 neliötä tilaa oppilasta kohden, mutta jatkossa selvästi vähemmän.

Metsokankaalle ja Ritaharjuun rakennettavissa kokonaan uusissa koulutiloissa päästään jo alle seitsemään neliöön.

– Samaa yritämme myös Pitkäkankaalla. Siinä mielessä asia on merkittävä, että tässä on kyse peruskorjauksesta. Siitä huolimatta itse opetustilat eivät ole pienentyneet. Olemme ottaneet neliöitä sisään käytävistä ja kokoontumistiloista, linjaa Leskinen.

Oulun talousarvioesityksessä on ensi vuodelle 14 miljoonaa euroa vastaaviin perusparannushankkeisiin.

– Olemme johtokunnassa esittäneet kahdeksantoista miljoonaa, koska meillä on yhä kasvava määrä muun muassa peruskorjauksia ja sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja, sanoo Leskinen.

Kengättömässä koulussa kävellään kokolattiamatoilla

Ajat ovat muuttuneet ja nyt kokolattiamatto on taas asia. Niitä suositaan ennen kaikkea akustisten ominaisuuksien vuoksi. Avarissa tiloissa ne vaimentavat melua.

Olemme pyrkineet siihen, että uudet koulut ovat kengättömiä. Se säästää siivous- ja kunnossapitokustannuksissa. Materiaalit eivät kulu niin helposti.

Jouko Leskinen

– Olemme pyrkineet siihen, että uudet koulut ovat kengättömiä. Se säästää siivous- ja kunnossapitokustannuksissa. Materiaalit eivät kulu niin helposti.

– Lähinnä akustiikkasyistä uusiin luokkiin laitetaan myös kokolattiamatot. Uudet materiaalit eivät allergisoi ihmisiä. Siivoojat ovat sitä mieltä että kokolattiamatto imee pölyn itseensä paremmin kuin normaali kovapintainen lattia. Nykyisillä siivousmenetelmillä pöly saadaan helposti pois matosta, perustelee Leskinen.

Kustannussäästöä syntyy kun neliöt vähenevät oppilasta kohden.

– Vaikea täsmällisesti sanoa, mutta uuden tilan rakentaminen maksaa meillä 2000 - 2500 € neliö ja näillä uusilla peruskorjausmalleilla pääsemme alle tuhanteen euroon neliölle. Periaatteessa investointikustannus puolittuu, arvioi Leskinen.