Suomessa tutkitaan ensimmäistä kertaa perusteellisesti järvien pohjia: "Nyt nähdään minne kertyy ja mitä"

Järvien pohjakerrostumia ei ole tutkittu Suomessa koskaan niin laajasti kuin nyt. Muun muassa ihmistoiminnan ympäristövaikutukset kiinnostavat Geologian tutkimuskeskusta. Yksi tutkittavista järvistä onkin Nuasjärvi, johon laskee entisen Talvivaaran kaivoksen purkuputki.

luonto
Geologian tutkimuskeskuksen laiva vesillä.
Geologian tutkimuskeskus

Suomessa ei ole tähän mennessä kartoitettu järviä sellaisella intensiteetillä ja kalustolla kuin tänä vuonna. Geologian tutkimuskeskus (siirryt toiseen palveluun) tekee muun muassa kaikuluotaustutkimuksia kesäkuun aikana Kainuussa Nuasjärvellä Rimpilänsalmesta länteen olevalla alueella.

Tutkimuksia tekeviä aluksia on kaksi: toinen alus on ollut Puruvedellä ja siirtyy nyt Konnevedelle.

– Yhteensä tutkimuksessa on mukana pitkälle toistakymmentä järveä, sanoo erikoistutkija Jari Mäkinen.

Mäkinen pitää vedenalaisia muodostumia hyvin kiinnostavina.

– Nuasjärven alueella Vuokatin harjumuodostumat jatkuvat vedenalaisina muodostumia aivan rannikolle asti.

Järvenpohjien tutkimus lisää myös muun maaperän tunnettavuutta.

– Hankimme perustietoja muun muassa ympäristösuunnittelua varten. Tärkeäksi seikaksi nousee myös vedenalaisen luonnon monimuotoisuus, joka varmasti kiinnostaa kalastajia, summaa Mäkinen.

Saatuja tuloksia voidaan käyttää purkuputken ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Jari Mäkinen

Tulokset kertovat myös purkuputken vaikutukset

Nuasjärvestä puhuttaessa esiin nousee myös Sotkamon nikkelikaivoksen purkuputki. Onko purkuputki kenties syy GTK:n tutkimuksiin?

– Suoranaisesti ne eivät liity toisiinsa, koska tämä on osa perustoimintaamme, jossa päätekijöinä ovat geologinen kartoitus ja myös ihmistoiminnan ympäristövaikutukset. Saatuja tuloksia voidaan toki käyttää purkuputken ympäristövaikutusten arvioinnissa, sanoo Mäkinen.

Geologian tutkimuskeskuksen laiva vesillä.
Järvenpohjien tutkimuksia tehdään kesän aikana kahdella aluksella. Geologian tutkimuskeskus

Kartoituksissa saadaan tietoa myös siitä, kuinka laajalle alueelle purkuputkesta tulevat aineet leviävät ja minkälaisiin paikkoihin ne kertyvät.

– Pohjalaatukartasta voi päätellä esimerkiksi pohjan laatua ja rakennetta. Tällä tavalla saadaan tietoon myös, kuinka purkuputki vaikuttaa järven tilaan. Se mahdollistaa paremman tietämyksen, jonka voidaan avulla ennakoida päästöjen vaikutuksia.

Tuloksia GTK:n tutkimuksista saadaan vuoden lopussa.