1. yle.fi
  2. Uutiset

Synnytyspelko varjostaa odotusaikaa – kauhutarinat ja ahdistus hallitsemattomasta tuovat pelkopoliklinikalle

Raskausaika muuttuu ahdistavien tunteiden sekamelskaksi, kun synnytyspelko vie yöunet ja pyörii mielessä jatkuvasti päiväsaikaan. Silloin voi neuvolan kautta hakeutua synnytyspelkopoliklinikalle. Poliklinikalla on tarjolla tietoa ja apua tunteiden käsittelyyn.

Kotimaan uutiset
Raskaana oleva nainen.
Henrietta Hassinen / Yle

Pelko voi olla möykky, johon kietoutuu monta asiaa yhtä aikaa. Omat haaveet ja odotukset sekoittuvat uhkakuvilla, ja ilo vauvan odotuksesta kaikkoaa. Raskaana olevista naisista 6–10 prosenttia kärsii voimakkaasta synnytyspelosta. Yleisimmät pelot liittyvät kipuun ja odottamattomien asioiden tapahtumiseen, kuten vauvan tai omaan kuolemaan.

Muut äidit kertovat herkästi odottavalle äidille omista kokemuksistaan, ja lisäksi odottaja lukee sosiaalisesta mediasta tai eri verkkosivuilta karmaisevia kertomuksia kaikesta, mikä synnytyksessä on mennyt pieleen. Ajatus siitä, että sama tapahtuu itselle, voi hätäännyttää niin, ettei pelosta pääse hetkeksikään irti.

– Minulle on tullut potilaaksi tänä vuonna muutamia sellaisia, jotka ovat maininneet syyksi pelkopoliklinikalle tuloon sen, että ovat tutustuneet kauhutarinoihin somessa, ja ne ovat lisänneet pelkoa niin paljon, että he ovat päättäneet lähteä purkamaan sitä. Tämä on lisääntynyt selvästi ihan pari viime vuoden aikana, toteaa kätilö Pauliina Vitikainen Mikkelin keskussairaalasta.

– Kannattaa varauksellisesti suhtautua siihen, mitä verkosta lukee, sillä siellä kerrotaan varmasti ääritapauksia. Mikä on koko totuus, sitä ei tiedä kuin kirjoittaja, sanoo kätilö Tanja Roponen.

Jos pelko alkaa hallita raskausaikaa, on syytä hakea apua

Jotkut odottajat pelkäävät alakautta synnyttämistä, mutta toisia saattaakin pelottaa, jos edessä on sektio lääketieteellisistä syistä. Kauhutarinoiden lisäksi myös hyvää tarkoittavat neuvot voivat ahdistaa.

– Minulle tuli potilas, jolle oli sanottu, että tämän suvun naiset eivät ole synnyttäneet alakautta. Se oli yksi pelon syy. Näin siirretään perinteitä. Tässä tapauksessa ei ollut mitään lääketieteellistä aihetta pelolle, äidin synnytys sujui alakautta ihan hyvin, kertoo Vitikainen.

Usein pelolle on vaikea löytää mitään järjellä selitettävää syytä. Eikä sellaista edes tarvitse löytää – jos pelko alkaa hallita raskausaikaa, on syytä hakea apua. Sitä voi saada esimerkiksi synnytyssairaaloiden yhteydessä toimivilta pelkopoliklinikoilta. Eri sairaaloilla on tarjolla erilaisia tukimuotoja, mutta niitä yhdistää pyrkimys kuuntelemiseen, tukemiseen ja tiedon tarjoamiseen.

Esimerkiksi Mikkelin keskussairaalassa pelkopoliklinikalla kävi viime vuonna 64 potilasta. Heistä 14 päätyi suunniteltuun sektioon pelkojen takia. Synnytyspelkopoliklinikan tavoite tai onnistumisen mittari ei kuitenkaan ole, että kaikki synnyttäisivät alakautta.

– Sanomme jo heti tänne tullessa, että kenenkään tänne tulevan ei ole pakko synnyttää alakautta, jos se on se asia, jota pelkää. Mutta pelkoa pitää käsitellä, koska se voi vaikuttaa myöhemmin äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen. Jokaisella äidillä on oikeus hyvään synnytyskokemukseen, toteaa Vitikainen.

Tilanne on tuntematon, ja voi olla tunne, ettei hallitse tilannetta. Kun ei hallitse, ei luota itseen, ja silloin on vaikea luottaa myös toisiin.

Ensisynnyttäjän ja uudelleen äidiksi tulevan peloissa on eroja

Ensisynnyttäjien ja esimerkiksi toista kertaa synnyttävien pelot eroavat siinä, että ensisynnyttäjä pelkää jotain, mitä ei ole kokenut, kun taas uudelleen äidiksi tuleva saattaa pelätä aiemman synnytyksen ongelmien toistuvan.

Lääketieteellinen tieto, äidin ja sikiön kliininen tutkimus ja pelkojen käsittely keskustelemalla voivat rauhoittaa pelkäävän odottajan mieltä.

– Ensisynnyttäjä on vain toisten kokemusten varassa. Tilanne on tuntematon, ja voi olla tunne, ettei hallitse tilannetta. Kun ei hallitse, ei luota itseen, ja silloin on vaikea luottaa myös toisiin, ammattilaisiinkin, pohtii naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jaana Kröger Mikkelin keskussairaalasta.

– Uudelleen äidiksi tuleva eli monisynnyttäjä saattaa pelätä kipua, jos edellisessä synnytyksessä kivunlievitys on jäänyt vajavaiseksi. Toisaalta esimerkiksi imukuppisynnytys on saattanut jäädä mieleen epäonnistumisena, vaikka sellaiset asiat eivät koskaan ole synnyttäjästä johtuvia. Sellaiset asiat pitää voida purkaa, saada puhuttua pois vaivaamasta, sanoo Kröger.

Pelkopoliklinikalle voi tuoda myös tilanne, että ei uskalla tulla raskaaksi synnytyspelon takia.

– Saatetaan lykätä toisen lapsen hankkimista pelon takia, vaikka lapsen haluaisi, mikä on tosi traagista. Silloin käydään läpi aiempaa synnytystä, sanoo kätilö Pauliina Vitikainen Mikkelin keskussairaalasta.

Erikoislääkäri Jaana Kröger sanoo, että ensisynnyttjä saattaa helpottua jo tilastotiedosta.

– Lääkäri käy potilaan kanssa faktoja läpi. Suomessa perinataalimortaliteetti eli vastasyntyneen kuolema ennen viikon ikää tai kuolema kohdussa, on vain neljä promillea. Eli vain neljä vauvaa tuhannesta kuolee. Se on maailman parhaita lukuja. Myös äidin kuoleminen synnytyksessä on äärimmäisen harvinaista Suomessa.

Jos äitiä pelottaa alatiesynnytys, häntä voi rauhoittaa, että tarkkaillaan esimerkiksi sikiön kokoa ja tutkitaan äidin lantio kliinisesti. Synnytys voidaan tarvittaessa käynnistää aiemmin.

– Esimerkiksi raskausdiabetes voi kasvattaa sikiötä isoksi, mutta keskimäärin Suomessa tytöt syntyvät 3,6-kiloisina ja pojat vähän alle 3,8-kiloisina, toteaa Kröger.

Synnytyssuunnitelmasta luottamusta itseen ja henkilökuntaan

Pelkopoliklinikalla laaditaan synnytyssuunnitelma, jossa sovitaan synnytyksen kulusta.

– Siinä sovitaan, mitä tehdään, ja miten äitiä voidaan auttaa, ettei pelottaisi niin paljon. Kaikki kirjataan ylös, ja kaikki meidän hoitajamme ja lääkärimme sitoutuvat suunnitelmaan, joka on äidin kanssa yhdessä tehty. Tyypillistä on, että sovitaan synnytyksen aikaisesta kivunlievityksestä etukäteen, mikä voi rauhoittaa paljon synnytyspelkoista äitiä, kertoo kätilö Tanja Roponen.

Mikkelin keskussairaalan pelkopoliklinikalla odottaja voi käydä kätilön luona keskustelemassa niin monta kertaa kuin on tarve. Lääkärin luona käydään yleensä vähintään kerran. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös psykiatrian kanssa.

– On tärkeää, että kuulee, että ei ole outo, vaikka pelkää. Jokainen synnyttäjä pelkää jollain tasolla. Naiset osaavat kuitenkin syyllistää itsensä jopa peloistaan, sanoo kätilö Pauliina Vitikainen.

Lue seuraavaksi