UPM pyrkii eroon ongelmajätteistä – kierrättämällä ne

Metsäteollisuuden hankalin hyödynnettävä jäte on mustalipeän poltossa syntyvä soodasakka. UPM:n Kymin tehtailla on meneillään pilotti, jossa etsitään keinoja soodasakan muokkaamiseksi hyötykäyttöön.

Kotimaa
Kouvolan Kuusankoskella UPM Kymin rakennus, jonka katolla firman kyltti. Vieressä tehtaat.
Pyry Sarkiola / Yle

Metsäyhtiö UPM etsii keinoja, joilla se saa hankalimmatkin tuotannossa syntyvät jätteet hyötykäyttöön.

Johtaja Pekka Ståhlberg kertoo, että Suomessa UPM:n tehtailla syntyvästä jätteestä tällä hetkellä jo 90 prosenttia voidaan kierrättää. Kaksi kolmasosaa hyötykäytöstä tuottaa energiaa, ja loput hyödynnetään muun muassa lannoitteeksi ja maanmuokkaukseen.

– Jäljelle jäävä jätteen kymmenys on vaikeinta kierrättää. Ståhlberg sanoo.

Hankalimmin hyötykäyttöä on löydettävissä soodasakalle. Juuri soodasakan muokkaamista tutkitaan Kymin tehtailla.

Soodasakka syntyy mustalipeän polttamisesta. Se sisältää tuhkan lisäksi muun muassa kemikaaleja ja raskasmetalleja, joten sellaisenaan sitä ei voi käyttää esimerkiksi lannoitteena.

– Kokeilemme parhaillaan erilaisia tekniikoita ja laiteratkaisuja, joilla sakka voitaisiin muokata hyötykäyttöön, sanoo UPM:n Kymin tehtaan johtaja Markku Laaksonen.

– Uskon, että pystymme löytämään ratkaisun, Laaksonen toteaa.

Kymin tehtailla kehitettävää menetelmää on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös muissa UPM:n tehtaissa.

UPM:n tavoitteena on, että kaikissa sen tehtaissa syntyvä jäte voidaan sijoittaa muualle kuin kaatopaikalle vuoteen 2030 mennessä.