Puolustusvoimat tunnistaa huonosti huippulahjakkaat – Kymppi matikassa ei tee supersotilasta, mutta siitä on apua

Noin 12 000 nuorta astuu heinäkuussa varusmiespalvelukseen. Osa puolustusvoimien näkökulmasta lahjakkaimmista hakeutuu erikoisjoukkoihin oma-aloitteisesti, mutta haastetta on vielä siinä, miten kutsunnoissa ja palveluksen aikana havaittaisiin huippulahjakkuudet.

ilmiöt
Päätelaite varusmiehen ranteessa.
Yle

Kymppi matikassa ja liuta laudatureita ei vielä varmista, että nuoresta tulee uuden ajan huippusotilas. Tehtävästä riippuu, miten alokkaan äly, kunto ja henkinen kantti painavat vaakakupissa. Puolustusvoimilla on kuitenkin edelleen vaikeuksia tunnistaa huippulahjakkuuksia ja valjastaa heidän taitonsa käyttöön.

– Se on suuri haaste. Meillä ei ole sellaisia kanavia, joilla me voisimme jollakin mittarilla seuloa esimerkiksi tietojärjestelmistä tietoa. En sano, että meillä olisi juuri siihen tarvettakaan. Me luotamme siihen, että kun tuomme esille erityistehtäviä ja erikoisjoukkoja, potentiaalisimmat osaajat hakeutuvat meille, toteaa osastoesiupseeri, majuri Mika Barck Maavoimien esikunnan henkilöstöosastolta.

Harrastukset ja erikoistaidot esiin

Perinteisesti puolustusvoimissa on arvostettu ruumiillista kuntoa, eikä vaateesta aiota kokonaan luopua, vaikka fyysistä kuntoa ei kaikissa tehtävissä painotetakaan entiseen malliin. Osastoesiupseeri Barck Maavoimien esikunnasta poimii esimerkiksi kyberjoukot, joissa Barckin sanoin arvioidaan hieman enemmän sitä osaa, mikä löytyy hartioiden yläpuolelta kuin alapuolelta. Normaali fyysinen kunto on kyberjoukoissakin perusedellytys.

– Lahjakkuutta on monenlaista. Joku on kympin oppilas matematiikassa, joku on taitava maasto-olosuhteissa tai taidot ovat jostain muusta harrastuneisuudesta. Matematiikan kympin oppilaalla saattaa olla hyvät edellytykset esimerkiksi kybervarusmieheksi, mutta joukoissa on muitakin tiedollisia vaatimuksia, joita ei sillä kympillä pelkästään saavuteta, pohtii osastoesiupseeri Barck.

Esimerkiksi tietokone-, kuvaus- tai lennokkiharrastus on voinut tuoda nuorelle sellaista osaamista, joka ei näy koulutodistuksessa. Erityisosaaminen kannattaisi Barckin mukaan tuoda esiin viimeistään palveluksen astumisen jälkeen ensimmäisissä haastatteluissa, sillä esitietolomake ei poimi kaikkea päivänvaloon.

– Pääsääntöisesti erityislahjakkuuden havaitseminen vaatii oma-aloitteisuutta. Lahjakkaat yleensä ovatkin oma-aloitteisia ja osaavat etsiä tietoa. Erikoisjoukkohaku toteutetaan jo ennen varusmiespalvelusta ja erityistehtäviin voi hakeutua vielä varusmiespalveluksen jälkeen. Varmuutta siihen, että kaikki lahjakkuudet löytyy, ei tietenkään ole.

Koulutusta reivattu tutkimuksen jälkeen

Vuonna 2012 tehty väitöstutkimus antoi Maanpuolustuskorkeakoulun lahjakkuuksienkehittämistaidoille kylmää kyytiä. Mika Aallon väitöskirjassa todettiin, että Maanpuolustuskorkeakoulu ei kykene tuottamaan riittävästi strategisesti lahjakkaita upseereita puolustusvoimien johtoon.

– Tämän jälkeen on tehty, käytän merimiestermiä, tiettyä reivaamista meidän koulutusohjelmissamme ja sitä kautta johtajakoulutuksen tasoon on kiinnitetty huomiota. Kaikki tutkimus on arvokasta, ja sekin tutkimus, joka julkaistiin suuren kohun kanssa, siitäkin otettiin kaikki oppi irti, mitä saatiin niin henkilöstön koulutuksessa kuin varusmiesten johtajakoulutuksessa, toteaa Barck.

– Pitää muistaa, että puolustusvoimat on myös Suomen suurin kuljettajakoulu, Suomen suurin kuntokoulu, melko suuri johtajaopetuslaitoskin. Näillekin aloille monia lahjakkuuksia mahtuu.

Lähtökohtana kouluttaa varusmiehiä sodan ajan joukkoihin

Osastoesiupseeri Barck sanoo, että joissakin tapauksissa henkilön osaaminen, älykkyys tai potentiaali eivät kohtaa fyysisen suorituskyvyn kanssa.

– Silloin meidän valintakriteerimme saattavat olla johonkin tehtävään liian kovia. Lähtökohtaisesti meillä koulutetaan joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti varusmiehiä sodan ajan joukkoihin. Niissä joukoissa ei fyysisistä vaatimuksista voi kovin paljon tinkiä. Silloin tehtävään poimitaan joskus toiseksi paras, joka saavuttaa nämä toimintakyvyn edellytykset. Supertaistelijat ovat sitten asia erikseen.

Moni valmistautuu fyysisesti varusmiesaikaan, mutta tarpeen voisi olla myös valmentautuminen omien taitojen esiin tuomisessa.

– Kannattaa etukäteen selvittää nettisivuiltamme, mitä vaatimuksia itseä kiinnostavaan tehtävään on. Sitten voi miettiä, miten oma osaaminen vastaa näihin vaatimuksiin ja valmistautua haastattelussa kertomaan niistä.

Erikoisjoukkojen ja erilaisten uramahdollisuuksien markkinointiin kiinnitetään puolustusvoimissa entistä enemmän huomiota.

– Teemme kovasti töitä, jotta tietoa olisi tarjolla. Niin puolustusvoimissa kuin asevelvollisten intresseissä on, että osaaminen pystytään tunnistamaan mahdollisimman hyvin. Netissä ja sosiaalisessa mediassa erityistehtäviä on tuotu esille. Lisäksi julkisuutta saavat paraatit ja muut juhlallisuudet ovat myös tilaisuuksia markkinoida.

Barck muistaakin haastattelun aikana mainita monta kertaa nettisivustonwww.puolustusvoimat.fi (siirryt toiseen palveluun)ja muistuttaa, että sinne on koottu mahdollisimman paljon tietoa.

– Me tietysti lähdetään siitä, että meille tulee ylipäätään 12 000 lahjakasta nuorta. Kaikki meille tulevat lähtevät samalta viivalta. Meillä ei ole järjestelmää, jolla voisimme aukottomasti erityislahjakkuudet seuloa, paitsi tiettyjen ammattilaisten, tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Näin toimitaan esimerkiksi pappien, diakonien, juristien ja lääkärien osalta, muutamia mainitakseni.

Varusmiespalvelus vahvisti suuntautumista

Tikkakoskella elektronisen sodankäynnin keskuksessa oman varusmiespalveluksen suorittanut Dino Väärä hakeutui sittemmin Riihimäelle keskitettyyn ELSO:een omasta mielenkiinnostaan. ELSO:n mainoksen hän näki internetistä.

Dino Väärä
Dino VääräDino Väärä

– Minulla oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, joko suorittaa varusmiespalvelus ELSO:ssa tai sitten käydä se vaan hyvin nopeasti alta pois, muistelee Dino Väärä jolla oli varusmiespalvelukseen mennessään pohjalla ICT-asentajan tutkinto.

Väärä muistelee alokaskauden jälkeistä aikaa enemmänkin työntekona. Väärän mukaan varusmiehillä voi olla sellaista osaamista, josta hyötyy myös puolustusvoimat.

– Luulen, että tämä pätee kaikkiin näihin erikoisjoukkoihin, mitä puolustusvoimissa on. Siellä pyritään tuomaan esiin varusmisten taitotasoa ja koetetaan hyödyntää varusmiesten osaamista puolustusvoimien jokapäiväisessä toiminnassa, eikä pelkästään kouluteta varusmiehiä hoitamaan yhtä tehtävää, pohtii nykyään Helsingissä tietotekniikka-alalla työskentelevä Väärä.

Varusmiespalveluksen jälkeen Väärä opiskeli tietotekniikan insinööriksi.

– Ei sieltä ehkä itse mitään suurta kokonaisuutta saanut, mitä olisi voinut hyödyntää tulevissa opinnoissa, mutta ei siitä mitään haittaakaan ollut. Kyllä se enemmänkin vahvisti omaa hakeutumista tekniselle alalle.